Kani loikkii ruokapöytään — Savitaipalelainen Pia Pöllönen kasvattaa lihakaneja ja teurastaa eläimet itse

Pia Pöllönen on harvinaisuus, sillä Suomessa on vain kymmenkunta kaupallista kaninkasvattajaa.

Savitaipalelainen Pia Pöllönen on ainoa vieraille kanien teurastuksia tekevä henkilö Suomessa.
Savitaipalelainen Pia Pöllönen on ainoa vieraille kanien teurastuksia tekevä henkilö Suomessa.

Sotien jälkeen suomalaisia kannustettiin kasvattamaan ja syömään nopeasti lisääntyviä ja vähällä kasvavia kaneja.
Nykypäivänä lihasta ei ole pulaa, mutta moni haluaa syödä lähiruokaa. Savitaipalelainen Pia Pöllönen ratsastaa siis trendin aallonharjalla, kun hän kasvattaa lihakaneja.


Pöllönen on pitänyt miehensä kanssa viljelytilaa Savitaipaleen Niinistössä vuodesta 2012. Eläintuotanto kotitarpeiksi oli hänelle tuttua jo aiemmilta vuokratila-ajoilta Joutsenosta.
— Olin kuullut lihakaneista, ja kerran kun lähdin ostamaan vuohta, ostinkin myös kanin, Pöllönen kertoo.

Kanin syöminen on monelle kauhistus

Vaikka kani oli puolittainen impulssiostos, se tuli tilalle nimenomaan tuotantoeläimeksi. Rotu on jo 1700-luvulla Ranskassa lihakanina kasvatettu suurihopea.
Pöllönen lainasi tutultaan uroskania ja hankki lisää naaraita. Ja alkoi puhua asiasta kaikille. Puhua saikin jonkin verran.
— Monille oli kauhistus syödä kania. Ekat paistit saatiin syödä itse. Tutuille myytiin.
Vähitellen sana levisi ja kiinnostus lisääntyi.
— Ajatusmaailma muuttuu. Kaniahan tuodaan koko ajan Suomeen ulkoa, mutta sitä ei ole ollut ihan joka kaupassa.

Alkuun kanien teurastuksen hoiti Muhniemen Lahtivaja Kouvolassa. Siellä Pöllöselle ehdotettiin, että tämä alkaisi teurastaa kaninsa itse.
— Ensin olin että vitsi, ei minusta ole teurastajaksi. Sitten mietin, että jos toiminnasta aikoo saada kannattavaa, tulee kalliiksi teurastuttaa kanit toisella.
Niinpä läheinen Reiposen tilateurastamo haki luvat myös kanien teurastukseen. Eviran tarkastuseläinlääkärin valvovan silmän alla Pöllönen teurasti siellä ensimmäisen kaninsa. Pohjana oli Kaniininkasvattajat -yhdistyksen teurastuskurssi.

Pimeään vuodenaikaan kanit eivät ole innokkaita lisääntymään.

Kani on nelikuisena parhaassa teuraspainossa

Pöllösen kanit asuttavat vanhaa navettaa. Tällä hetkellä häkeissä pomppii parikymmentä siitos- ja emokania. Pimeä vuodenaika ei houkuta niitä lisääntymispuuhiin, vaikka annettaisiin lupa.
Tammi—helmikuulla naaraat saavat seuraa uroksista ja alkaa tapahtua. Kanit lisääntyvät 3—4 kertaa vuodessa. Yksi kani saa kerralla 4—7 poikasta.
Poikaset vierotetaan 5—6-viikkoisina ja ne pääsevät poikashäkkeihin. Myöhemmin erotellaan vielä naaraat ja urokset. Parhaaseen teuraspainoon kanit pääsevät noin neljän kuukauden iässä.

Vielä kaninkasvatus ei ole tilalla merkittävä tuotantosuunta. Rakenteilla ovat toimivammat tilat, mutta Pöllönen on halunnut lisätä kaneja varovasti ja kuulostella menekkiä. Ensi vuoden tavoite on 300—350 teurasta.
Menekki näyttää nyt yllättävänkin hyvältä.
— Osa ihmisistä ei edelleenkään pysty käsittelemään ajatusta kanin syömisestä, vaikka muuta lihaa syö. Osalle taas eettisyys ja ekologisuus merkitsee paljon.
Ekologista kaninliha on Pöllösen mukaan siksi, että se ei vaadi suuria tiloja eikä aiheuta metaanipäästöjä. Kaninlihakilon tuottamiseen kuluu murto-osa nautakilon vaatimasta energiasta.

Osa Pöllösen kanien turkeista päätyy sisustustaljoiksi ja tyynyiksi.

Ennen teurastusta kania voi rauhoittaa sylissä

Itse Pöllönen syö kaninlihaa hyvillä mielin. Kun kasvattaa ja teurastaa, tuntee eläimen taipaleen. Sen ajatuksen avulla pääsi yli teurastuksen alkuun aiheuttamasta ahdistuksesta.
— Vaikeampi olisi antaa toiselle teurastettavaksi. Luoton pitäisi olla kova.
Kani teurastetaan tainnuttamalla se jousella suoraan aivoihin. Sen jälkeen avataan suuret kaulasuonet.
Kani on säikky eläin, mutta tutusta hoitajasta se ei stressaannu eikä panikoidu. Moni kani kuolee Pöllösen otteessa heinää pupeltaen.
— Vieraitakaan kaneja teurastaessa ei ole ikinä niin kiire, etten ehtisi rauhoitella niitä. Monasti otan syliin ja laulelen.



Broilerikana voitti kanin

Kaniininkasvatusta yritettiin Suomessa panna alulle jo vuosina 1919—1920 ja uudestaan 1940-luvulla.Vuonna 1929 perustettiin Suomen Kaniininkasvattajat.Kanien kasvatus tyrehtyi sotavuosien jälkeen. 1970-luvulla sitä yritettiin elvyttää tuomalla maahan ns. broilerikani. Broilerikana kuitenkin jyräsi sen.Kaninliha on vähärasvaista ja proteiinipitoista. Maultaan se on lähellä broilerinlihaa.





Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.