Seija Löppönen rakensi minikokoisen herkkumyymälän, jonka vitriinissä töröttävät pikkuiset vedyt ja atomit — Eteläkarjalaiset nukkekotihöperöt jakavat askarteluvinkkejään auliisti ja jemmaavat toisilleen hyödyllisiä tavaroita  

Aikuisten nukkekotiharrastus ei ole vain eteläkarjalainen erikoisuus. Suomen nukkekotiyhdistyksessä on tuhatkunta jäsentä ja koko maan nukkekotiharrastajien Facebook-ryhmässä noin 10 000 käyttäjää. Nukkekotiharrastuksessa sosiaalinen puoli on tärkeä.

Kai Skyttä

Nukkekotiharrastajalla pitää olla tarkka näkö ja sorminäppäryyttä, ja hyvistä hermoistakaan ei ole haittaa. Etelä-Karjalan nukkekotihöperöihin kuuluva Seija Löppönen on rakentanut myös tämän kodikkaan miniatyyripubin.
Nukkekotiharrastajalla pitää olla tarkka näkö ja sorminäppäryyttä, ja hyvistä hermoistakaan ei ole haittaa. Etelä-Karjalan nukkekotihöperöihin kuuluva Seija Löppönen on rakentanut myös tämän kodikkaan miniatyyripubin.

Satu Nordströmillä, Anneli Aflechtilla ja Seija Löppösellä ei ollut nukkekoteja, kun he olivat lapsia. Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, tilanne on toisenlainen. Näppärät naiset herättävät henkiin pieniä huoneita ja taloja 1:12 -mittakaavalla.

Löppösen tekemän pikkuruisen kukkakaupan myyjä kauppaa puutarhatarvikkeita aina minikokoisista siemenpusseista lähtien. Herkkumyymälän vitriinin päällä töröttää piskuisia lihapiirakoita — vetyjä ja atomeja, kun kerran Lappeenrannassa ollaan.

Nordström, Aflecht ja Löppönen kuuluvat Etelä-Karjalan nukkekotihöperöihin, joka on koonnut maakunnan nukkekotiharrastajia yhteen viidentoista vuoden ajan. Jäseniä on 15, mutta he arvioivat, että harrastajia on Etelä-Karjalassa runsaasti enemmän.

Yhdistys kokoontui alkuaikoinaan erään jäsenen autotallissa, jossa oli ryhmän ensimmäinen ja silloin ainut nukkekoti. Samalta harrastajalta Löppönen kuuli aikuisten nukkekotiharrastuksesta ensimmäisen kerran. Tuolloin elettiin vuosituhannen alkuvuosia.
— Kun tulin kotiin, sanoin ukolle, että haluan oman nukkekodin. Mies varmaan mietti, että nytkö on viimeinenkin ruuvi tippunut päästäni, Löppönen heittää.

50-vuotislahjaksi Löppönen saikin ensimmäisen oman nukkekotinsa. Puoliso oli sen hänelle omin käsin tehnyt.

Myös Nordströmin aviomies rakensi vaimolleen 179 senttiä korkean, 16 huonetta sisältävän nukkekodin. Sittemmin Nordström on joutunut luopumaan siitä tilanpuutteen vuoksi.

Kai Skyttä

Minikokoiset lihapiirakat nököttävät vitriinin päällä. Jos makea maistuu ennemmin, on tarjolla kakkuja, muffineja ja kääretorttuakin.

Roomboxiin voi rakentaa vaikka herkkumyymälän tai kukkakaupan

Kai Skyttä

Satu Nordström (vasemmalta alkaen), Anneli Aflecht ja Seija Löppönen kuuluvat Etelä-Karjalan nukkekotihöperöihin. Yhdistyksessä on mukana 15 aikuista nukkekotiharrastajaa eri puolilta maakuntaa.

Nukkekoteja harrastaakseen ei kuitenkaan ole pakko omistaa isoa nukkekotia. Harrastajat tekevät sisustuksia ja asetelmia pieniin roomboxeihin, niin sanottuihin yhden huoneen nukkekoteihin. Löppönen on rakentanut sellaisiin esimerkiksi pienen pubin, torikojun, herkkumyymälän ja kukkakaupan.

Aflecht aloitti nukkekotiharrastuksen kotonaan olevasta kaapista, johon hän sisusti nukeille joulun.
— Tyttärentytär tuli käymään ja sanoi: ”ai että, mummo, tähän tulisi ihana iso nukkekoti”. Teimme nukkekodin, ja aluksi tyttö harrastikin kanssani. Kun tyttö kasvoi, innostus lopahti, mutta mummo jäi.

Aflecht on tehnyt yhteistyössä miehensä kanssa lähes kymmenen nukkekotia.
— Saimme kauhean nuhan kumpikin, kun teimme yhteen taloon olkikaton. Vaihdoimme siihen uuden katon, santapaperista.

Harrastajat eivät pimitä ideoitaan

Kai Skyttä

Torimyyjä odottelee asiakkaita. Seija Löppönen rakensi pienen torin roomboxiin.

Nukkekotiharrastus ei ole eteläkarjalainen erikoisuus. Suomen nukkekotiyhdistyksessä on tuhatkunta jäsentä ja koko maan nukkekotiharrastajien Facebook-ryhmässä noin 10 000 käyttäjää.
— Sosiaalinen puoli harrastuksessa on tärkeä. Ilmapiiri on aina ollut kannustava, Aflecht kertoo.

Yhteisöllisyys näkyy myös siten, että harrastajat jakavat askarteluvinkkejä ja jemmaavat toisilleen tavaroita, joista voisi olla hyötyä.
— Sitä alkaa nähdä roskissakin kaikenlaisia aarteita, Löppönen sanoo.

Eräs nukkekoti sai mainiot seinät kananmunien kennoista, kun taas viinipullonkorkista syntyi miniatyyrikokoisen mummonmökin mehumaija. Deodorantin korkki sai uuden elämän pikkuisena pölynimurina.
— Mielenkiintoista onkin miettiä, miten saa jonkun esineen tehtyä niin, että se näyttää nukkekodissa ihan aidolta, Löppönen sanoo.

Saimme kauhean nuhan kumpikin, kun teimme yhteen taloon olkikaton. - Anneli Aflecht


Kolme parasta asiaa nukkekotiharrastuksessa:

1 | Monipuolisuus. Saa virkata, neuloa, askarrella, tehdä puutöitä. Kaikki kädentaidot käytössä.

2 | Mieltä rauhoittava ja rentouttava harrastus. Hermot lepäävät askarrellessa.

3 | Kavereiden näkeminen. Saa rupatella tapaamisissa. Oppii tuntemaan erilaisia ihmisiä.

Kai Skyttä

Seija Löppösen tekemässä pikkuruisessa puutarhamyymälässä on kaupan niin minikokoisia kasveja kuin siemenpussejakin.