Hääkellot kilkkavat yhä harvemmille — Kirkkoherra sanoo, että ihmisten on nykyään vaikea sitoutua tai tehdä kompromisseja

Samaa sukupuolta olevien liitot kaunistivat avioitumistilastoja viime vuonna. Häitä vietetään nykyään useammin maistraatissa kuin kirkossa.

Taneli Toikka, Taneli Toikka

Sanna Kuismalle ja Tuomas Laukkaselle vihkimisen tapahtuminen nimenomaan kirkossa on tärkeää.
Sanna Kuismalle ja Tuomas Laukkaselle vihkimisen tapahtuminen nimenomaan kirkossa on tärkeää.

Hääkirkon varaajilla ei ole nykyään kiirettä.

— Joka kesä on vaan vähemmän ja vähemmän vihkimisiä, sanoo vastaava toimitussihteeri Paula Markkanen Imatran seurakunnasta.

Markkasen mukaan hääparit olivat tehneet tälle kesälle etukäteisvarauksia hyvin vähän.

— Kun ihmiset keksivät päivämäärän 18.8.2018, se petrasi tilannetta aika hyvin.

Talvella kaksi paria oli varannut vihkimisen päivämäärälle 180818. Kevään mittaan samalle päivälle halusi häänsä neljä muutakin paria. Myös Lappeenrannan seurakunnissa 18.8 on muita kesälauantaita vilkkaampi vihkipäivä.

— Päivämäärälle 12.12.2012 varattiin vihkimisaikoja toisi varhaisessa vaiheessa, kertoo Markkanen.

Päätös avioitumisesta saatetaan tehdä hyvinkin nopeasti, eivätkä kaikki järjestele häitään kuukausia etukäteen.

— Hääpareja tulee vielä kesän aikana, Markkanen kertoo.

tarja särkkä

Kirkko oli pitkään selvästi yleisin paikka mennä naimisiin. Nykyään maistraatista poistuu enemmän vastavihittyjä pareja.
Kirkko oli pitkään selvästi yleisin paikka mennä naimisiin. Nykyään maistraatista poistuu enemmän vastavihittyjä pareja.

Vuonna 2008 naimisiin 32 947 paria, viime vuonna noin 6 500 vähemmän

Tilastotkin sen kertovat. Nainen ja mies seisovat yhä harvemmin alttarilla vihkivaloja vannomassa. Eri sukupuolta olevien avioliittojen määrä vähenee vuosi vuodelta. Viime vuonna nainen ja mies solmivat 515 liittoa vähemmän kuin edellisvuonna.

Avioliittojen kokonaismäärä pysyi kuta kuinkin ennallaan vuonna 2017, sillä samaa sukupuolta olevat solmivat 554 liittoa. Samaa sukupuolta olevien avioliitot tulivat Suomessa mahdollisiksi viime vuoden maaliskuussa.

Viime vuonna solmittiin kaiken kaikkiaan 26 542 avioliittoa. Avioitumishalukkuus on vähentynyt hiljalleen viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2008 naimisiin meni 32 947 paria.

Nykyään avioidutaan kuitenkin hiukan hanakammin kuin 1990-luvulla, jolloin solmittiin vuosittain 23 000—25 000 avioliittoa.

Kai Skyttä

Joukkovihkimisten päivät ovat uusi, suosittu naimisiin menon tapa. Kuvassa pappi Tapio Kilpiä (vas) ja Sammonlahden kirkkoherra Juha Eklund vuoden 2015 joukkovihkimispäivänä.
Joukkovihkimisten päivät ovat uusi, suosittu naimisiin menon tapa. Kuvassa pappi Tapio Kilpiä (vas) ja Sammonlahden kirkkoherra Juha Eklund vuoden 2015 joukkovihkimispäivänä.

Kirkkoherra: Oma minä ja sen hetkelliset tarpeet ovat määrääviä

Lappeenrannan seurakunnissa vihkimiset ovat myös vähentyneet. Vuonna 2013 vihkipareja oli vielä 144, mutta viime vuonna vain 111.

Sammonlahden seurakunnan kirkkoherra Juha Eklund pohtii, mistä suuntaus johtuu.

— On aika tavallista että oma minä ja sen hetkelliset tarpeet ovat määrääviä. Siihen eivät mahdu avioliiton ja perheen vaatimat kompromissit, yhteinen ponnistelu tai toisen elämään liittyvien vastoinkäymisten jakaminen.

Hän sanoo, että ehkä avioliiton suosio ei ole laskenut, mutta vaikeus sitoutua on lisääntynyt.

— Nykyään on yhä vähemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan pitkäkestoisesti. Tämä näkyy eri asioiden kohdalla kaikkialla yhteiskunnassamme.

Eklundin mielestä kyse on myös nuorten ihmisten lyhytnäköisyydestä elämänkaarellaan.

— Nuorena ihminen helpommin ajattelee selviytyvänsä kaikesta yksin. Vasta myöhemmin läheisten ja jopa seuraavan sukupolven merkitys kasvaa.

Eklundista on ristiriitaista, kuinka toisaalta häiden ja avioliiton merkitystä nostetaan esiin.

— On mielenkiintoista, miten suosittuja erilaiset häätapahtumat, -ohjelmat ja -lehdet ovat.

aop

Häämessujen ja -ohjelmien suosio kielii siitä, että häät kiinnostavat kuitenkin edelleen.
Häämessujen ja -ohjelmien suosio kielii siitä, että häät kiinnostavat kuitenkin edelleen.

Suurimmat vihkiboomit 1940- ja 1960-luvuilla

Suurinta ruuhkaa Suomen vihkikirkoissa oli sotien jälkeen 1940-luvulla. Seuraavan kerran alttarille rynnättiin 1960-luvulla, kun sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulivat avioitumisikään. Esimerkiksi vuonna 1967 solmittiin 41 000 avioliittoa.

Maailma oli toinen 1940—1960-luvulla, jolloin avoliitossa eläjiä haukuttiin susipareiksi. Sosiaalinen paine pakotti naimisiin, kun seurustelu alkoi olla vakavaa.

1970-luvun aateilmapiiri vapautti avoliiton pannasta ja häähumu alkoi haihtua. Avioliittojen määrä väheni 1980-luvun loppuun mennessä alle 25 000:een.

Nykyään on yhä vähemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan pitkäkestoisesti. — Juha Eklund

Maistraatissa 13 272 hääparia ja kirkossa 10 944 paria

Kirkollisen vihkimisen suosio on laskenut suuresti. Kun vuonna 1980 peräti 86,5 prosenttia pareissa sai evankelis-luterilaisen kirkon siunauksen liitolleen, niin viime vuonna vain 41,2 prosenttia pareista asteli papin eteen.

Koko maassa maistraatti on nykyään tavanomaisin paikka solmia avioliitto. Viime vuonna maistraatissa sinetöitiin 13 272 avioliittoa ja kirkossa siunattiin 10 944 paria. Esimeriksi vuonna 2000, kirkossa vihittiin vielä 18 428 paria.

— Siviilivihkimiseen päädytään usein siksi, että toinen tai kumpikaan ei kuulu kirkkoon. Kirkollisen vihkimisen edellytyksenä on kirkon jäsenyys, Eklund muistuttaa.

Lappeenrannassa siviilivihkimisiä ja kirkollisia vihkimisiä on ollut suurin piirtein saman verran jo useamman vuoden ajan.

Taneli Toikka

Tuomas Laukkaselle ja Sanna Kuismalle häät tulivat ajankohtaiseksi 12 vuoden yhdessäolon jälkeen. Pariskunnan elämää Rajapatsaalla elävöittää mm. Tiuhti-kissa.
Tuomas Laukkaselle ja Sanna Kuismalle häät tulivat ajankohtaiseksi 12 vuoden yhdessäolon jälkeen. Pariskunnan elämää Rajapatsaalla elävöittää mm. Tiuhti-kissa.

Imatralaisille Sanna Kuismalle ja Tuomas Laukkaselle kirkkohäät olivat itsestäänselvyys

Imatralaiset Sanna Kuisma ja Tuomas Laukkanen vihitään Tainionkosken kirkossa 18. päivä elokuuta. Tuo päivä, 18.8.2018, on muutenkin vilkas vihkipäivä hiljaisessa kesässä.

Häät tulevat imatralaispariskunnalle ajankohtaiseksi pitkän seurustelun ja kihloissa olon jälkeen.

— Tapasimme kun olin 15-vuotias ja Tuomas 17. Vietimme silloin aikaa kaveriporukassa Savikannan koululla, kertoo Kuisma.

Tänä vuonna tapaamisesta tulee kuluneeksi kaksitoista vuotta, ja kihloissakin pari on ehtinyt olla reilut viisi vuotta.

— Oli tässä jo aikakin mennä naimisiin. Aiemmin on ollut aiheesta puhetta, ja sanoin että se on nyt sitten tämä kesä, Kuisma sanoo.

Kirkkohäät olivat parille oikeastaan itsestäänselvä valinta.

— Olen ymmärtänyt, että maistraatissa naimisiin meneminen on enemmän liukuhihnatoimintaa. Kirkkohäät ovat paljon henkilökohtaisempi ja intiimimpi tapahtuma, miettii Kuisma.

Hääpäivän numeroihin ei liity taikauskoa tai mitään muutakaan mystistä. Kyseinen päivä muistuttaa kuitenkin hieman parin kihlajaispäivää, joka oli 1.3.2013.

— On ainakin helposti muistettavat päivämäärät, sanoo Laukkanen.

Vihkikirkkona toimii Tainionkosken kirkko. Se jatkaa molempien sukujen perinteitä, sillä sekä Kuisman että Laukkasen vanhemmat on vihitty Tainiolla. Häistä on tulossa pariskunnan mukaan ”sellaiset rennot”.

— Lähimmät kaverit ja sukulaiset kutsuimme. Noin 70 henkeä on tulossa, ei hirveän pienet, muttei isotkaan häät, sopivan kokoiset, sanoo Laukkanen. | Taneli Toikka

Luetuimmat