Lappeenrannan Uus-Lavolan lastenkodin poikkeamisluvan kumoaminen hämmästyttää kaupunginarkkitehtia, jolle syrjintäkin tuli mieleen – Kumoutuuko mielenterveyskuntoutujien yksikköön Myllymäkeen myönnetty poikkeamislupakin?

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä harmittelee oikeuden tiukkaa linjaa niin nuorten kuin toimijoidenkin puolesta. "Erityisasuminen on asumista siinä kuin muukin asuminen".

Mika Strandén

Familarin lastenkoti olisi tullut Uus-Lavolan Poronkadulle keskelle asutusta entisen seurakuntakodin paikalle.
Familarin lastenkoti olisi tullut Uus-Lavolan Poronkadulle keskelle asutusta entisen seurakuntakodin paikalle.

Lappeenrannan Uus-Lavolaan lastenkotia varten myönnetyn poikkeamisluvan kumoaminen hämmästyttää kaupunginarkkitehti Maarit Pimiää. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi viime viikolla kaupunkikehityslautakunnan päätöksen ja hylkäsi poikkeamislupahakemuksen. Oikeuden mukaan asuinkortteliin tuleva hanke olisi vaatinut asemakaavamuutoksen.

Pimiän mukaan myös elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) oli poikkeamisluvan myöntämisen kannalla ja yllättyi hallinto-oikeuden päätöksestä.

Pimiälle herää oikeuden linjauksesta periaatteellisia kysymyksiä esimerkiksi syrjintään liittyen. Kaupunki oli poikkeamisluvan myöntäessään arvioinut, että erityisasuminen on asumista siinä kuin muukin asuminen ja sen pitäisi soveltua muun asumisen sekaan.

– Tähän suuntaan hallinto-oikeuden päätös ei johda.

Mehiläinen-konserniin kuuluvan Familarin lastenkoti olisi tullut entisen seurakuntakodin paikalle Poronkatu 14:ään. Suunnitelmissa oli yksikerroksinen rakennus, jossa olisi kaksi seitsemänpaikkaista asuinsiipeä sekä kaksi erillistä yksiötä.

Asukkaiksi tulisi 10–17-vuotiaita nuoria, joita varten tarvitaan noin 20 työntekijää.

Kaksi naapuruston asunto-osakeyhtiötä oli valittanut kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Mika Strandén

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä ihmettelee, miksei erityisasuminen sovi muun asumisen sekaan.
Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä ihmettelee, miksei erityisasuminen sovi muun asumisen sekaan.

"Harmillista toimijan ja nuorten kannalta"

Pimiä toteaa, että hallinto-oikeus on lukenut tarkkaan kaavamääräysopasta, jota se on tulkinnut niin, että jos henkilökuntaa on paikalla, ei kyseessä ole asuminen.

– Päätös antaa sellaisen signaalin, että jatkossa poikkeamisia voi käyttää hyvin suppeaan muutokseen. Seuraavalla kerralla on tehtävä sitten eri tavalla. Jos miettii tätä asiaa sujuvoittamisen ja mahdollistamisen näkökulmasta, niin sitä se ei ainakaan tue.

Kaupunki sekä toimija voisivat valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Pimiän mukaan valittamista toki harkitaan, mutta valituskin työllistää ja vie reursseja.

– Tämä kumoamispäätös on harmillinen toimijan ja huono juttu nuorten kannalta. Lapsille ja nuorille olisi ollut tulossa turvallinen asuinpaikka, mutta nyt katsotaan, ettei sellainen sovi asutuksen keskelle. Huonolta kuulostaa.

Miten käy Myllymäen mielenterveyskuntoutujien hoivakodin?

Myös Myllymäkeen, Hanhijärventie 12:een myönnetystä poikkeamisluvasta on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Asuinalueelle on tarkoitus tehdä Hoiva-Mehiläisen 32-paikkainen hoivakoti mielenterveyskuntoutujille.

Lapsille ja nuorille olisi ollut tulossa turvallinen asuinpaikka, mutta nyt katsotaan, ettei sellainen sovi asutuksen keskelle. — Maarit Pimiä

Kaupunkikehityslautakunta oli myöntänyt luvan äänin 5–4. Nähtävilläoloaikana suunnitelmasta oli jätetty 25 huomautusta.

Pimiä ei lähde ennakoimaan, kumoutuuko myös Myllymäkeen kovan kädenväännön jälkeen myönnetty poikkeamislupa.

– Joitain yhteisiä piirteitä näissä on, joten kyllä niin voi käydäkin. Onhan tässä siihen viitteitä. Mutta se nähdään, kun päätös tulee. Ennakkotapauksia lienee molempiin suuntiin.

Pimiän mukaan hallinto-oikeuksilla on ollut erilaisia tulkintoja.

– Taitaa olla sellainen veteen piirretty viiva, aikamoista tasapainoilua ainakin.

Näin hallinto-oikeus perusteli

Uus-Lavolaan vuonna 2015 hyväksytyn kaavan mukaan alue on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuintalojen aluetta.

Kaupunkikehityslautakunta oli myöntänyt lastenkotia varten poikkeamisen voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoituksesta, kerrosluvusta, julkisivumateriaalista, rakennusalan ylittämisestä sekä autopaikkojen sijoittamisesta istutettavalle alueelle.

Hallinto-oikeus katsoi, että lastenkodin vaikutukset poikkeavat tavanomaisesta asumisesta. Lastenkodin toiminta edellyttää pysyvää henkilökuntaa, eikä hankkeen vaikutuksia liikennemääriin ole selvitetty.

Kaiken kaikkiaan hanke poikkeaa olennaisella tavalla asemakaavamääräyksistä. Lisäksi asemakaava on vain neljä, viisi vuotta vanha.

Hallinto-oikeuden mukaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja asemakaavan tuoreuden sekä sisällön takia lastenkodin rakentaminen vaatisi asemakaavamuuoksen eikä sitä voisi tehdä poikkeamisluvalla.

Poronkadun rivitalot muodostavat asemakaavan mukaan varsin yhtenäisen kokonaisuuden. Rivitalot ovat kaksikerroksisia ja punatiilisiä.

Oikeus toteaa, että vanhusten ja muu palveluasuminen voidaan yleensä sijoittaa asuinrakennusten korttelialueille, vaikka kaavassa ei ole tätä merkintää.

Jos kyse on kuitenkin muualla asuville tarkoitetuista palveluista, jotka lisäävät esimerkiksi liikennettä, tarvitaan kaavamääräysoppaan mukaan kaavamerkintä ja määräys.

Luetuimmat