Kunnilla ei ole varaa vielä huokaista lisärahasta huolimatta, eikä Eksoten kurmottaminen tähän lopu

Kunnilla ei ole varaa vielä huokaista lisärahasta huolimatta, eikä Eksoten kurmottaminen tähän lopu

Lemin tai Taipalsaaren talousahdinko säästökuureineen tuskin hirveästi hellittää, vaikka valtiolta saatava rahamäärä ensi vuonna kasvaisikin. Rahaa peruspalveluihin ei ole riittävästi. Ikääntyvän ja vähenevän väestön tuoma haaste kovenee.

Joka tapauksessa yksi iso kuntien taloutta kurmottanut tekijä poistuu, kun edellisen hallituksen valtionosuuksien heikennykset päättyvät. Viime vuosi oli Suomen kunnille katastrofi: kaksi kolmesta teki alijäämäisen tilinpäätöksen.

Valtionosuuden odotettua kasvua ei pidä vähätellä, vaikka kunnat niin mieluusti tekevätkin. Esimerkiksi Lappeenranta saanee lähes 15 miljoonaa euroa lisää. Vastaavan summan keräämiseen vaadittaisiin reilusti yli yhden veroprosenttiyksikön veronkorotus.

Kun Lappeenrannan verotulot ovat pienentyneet kolme viimeistä vuotta, on valtionosuuksien rooli korostunut. Lappeenrannan tulojen yhteissumma on pienentynyt kaksi viimeistä vuotta.

Tätä vasten voi ymmärtää kuntien Eksotelta vaatimaa kulukuria. Vaikka Eksoten menokasvu on palveluiden tarpeen lisääntyessä ollut erittäin maltillista, ei tulojaan menettäneillä kunnilla ole varaa menokasvuun.

Jos uusi hallitus päättää esimerkiksi nostaa hoitajamitoitusta, pitää valtion kaivaa kuvetta, ei kuntien.