Parikkalan kunnanjohtaja esittää tuloveron ja kiinteistöverojen korotusta ensi vuodeksi — Korotukset toisivat arviolta 830 000 euroa lisää kunnan kassaan

Kunnanjohtaja esittää tuloveroprosentin korotusta 19,5:stä 20,5:een. Kiinteistöveroihin esitetään 0,1—0,2 prosenttiyksikön korotuksia.

Raimo Eerola

Kaikki maksetut palkat on vuoden alusta alkaen pitänyt ilmoittaa tulorekisteriin.
Kaikki maksetut palkat on vuoden alusta alkaen pitänyt ilmoittaa tulorekisteriin.

Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen esittää kunnan verojen korotusta ensi vuodeksi. Kunnanjohtaja esittää tiistaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle nykyisen 19,5:n tuloveroprosentin korottamista 20,5:een.

Tämän vuoden talousarvioon on budjetoitu tuloveroja 12,8 miljoonaa euroa. Lokakuun alussa julkaistun ennusteen mukaan tuloveroa kertyy vajaat 12,2 miljoonaa euroa.

Jos ensi vuonna olisi käytössä nykyinen veroprosentti, tuloveroja kertyisi arvion mukaan enintään 12,36 miljoonaa euroa. Jos tuloveroa korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, ensi vuonna tuloja arvioidaan kertyvän 12,94 miljoonaa euroa eli kertymä kasvaisi 580 000 eurolla.

Kunnanjohtaja esittää kunnanhallitukselle myös kiinteistöverojen korottamista.

Esityksen mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti nousisi tämänvuotisesta 1,00:sta ensi vuonna 1,20:een. Vakituisten asuinrakennusten tämänvuotinen 0,50 nousisi ensi vuonna 0,60:een sekä muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,00:sta 1,20:een.

Arvion mukaan Parikkalan kassaan kertyy 1,346 miljoonaa euroa nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla. Ehdotetuilla korotuksilla kiinteistöveroa kertyisi 1,6 miljoonaa euroa.

Tuloveron ja kiinteistöverojen korotuksista tulisi ensi vuonna arviolta 830 000 euron lisätulot verrattuna siihen, että verot pysyivät ennallaan.

Ensi vuoden talousarvion valmistelukokouksissa ei ole kyetty löytämään merkittäviä kustannussäästöjä. Vaikka ensi vuoden valtionosuus kasvaa tästä vuodesta, investointien vuoksi myös poistot kasvavat. Myös sosiaali- ja terveysmenot kasvavat tulevina vuosina.

Talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on Huuskosen mukaan lähdettävä siitä, että alijäämäinen talous saadaan kuntoon viimeistään vuonna 2021.