Päätoimittajalta: Korona muutti arjen – Aikanaan helpottaa, mutta vain, jos otamme tämän tosissaan

Tuomo Pärttö

Päätoimittajalta: Korona muutti arjen – Aikanaan helpottaa, mutta vain, jos otamme tämän tosissaan

Viime viikolla suomalaisten elämä mullistui. Valtion asettamat rajoitukset moukaroivat arjen rutiineja, kun koulut menivät kiinni, ihmisten koontumista rajoitettiin ja vanhuksia kehotettiin eristäytymään.

Työssäkäyvät vanhemmat ehtivät kokea epätoivoista hetkeä, kun samaan aikaan opeteltiin käymään etäpalavereja tökkivillä yhteyksillä ja toisella kädellä vedettiin kotikoulua tai -päiväkotia.

Iski pakollinen digisiirtymä. Verkkotyökaluja alkoi parissa päivässä käyttää moni kokematon. Lääkärit virittelivät etävastaanottoja. Monistamiseen tai keskusteluun tottuneet opettajat alkoivat antaa tehtäviä Wilmassa. Viestit viuhuivat. Videopuhelussa yli 70-vuotiaalle näkyi vielä alkuviikosta korva, loppuviikosta jo koko naama.

Videopalaverien aluksi keskusteltiin uusita etikettiasioista. Saako kuva olla päällä, jos koululaisen isä hiippailee taustalla kalsareissa? Vastaus: saa, mutta isän pitäisi nyt opetella pukemaan housut jalkaan.

Moni vaikutti olevan perjantai-iltana kuin jyrän alle jäänyt. Ei ihme. Kun rutiinit murskaantuvat, se väsyttää ja luo epävarmuutta.

Sillä voi lohduttautua, että sopeutumisvaiheen jälkeen helpottaa. Kun kodeissa, kouluissa ja töissä löytyvät uudet poikkeustilan rutiinit, hommat alkavat pyöriä uusilla urillaan. Toki tämänkin jälkeen vaaditaan sitkeyttä.

Aika näyttää, mitä hyviä, uusia toimintatapoja muutoksesta jää käteen. Se on varmaa, että paljon.

Huolestuttavaa on se, jos jonkun rutiinit eivät ole muuttuneet. Pääministeri ja presidentti ovat useaan otteeseen vedonneet ihmisiin, että nämä muuttaisivat käyttäytymistään.

Painetta lisärajoituksiin varmasti on. Suomessakin kerrottiin lauantaina ensimmäisestä koronakuolemasta.

Kaikkiin viesti ei näytä uponneen. Helsingissä kauppakeskuksen ihmisiä kerääntyi jonottamaan kauppakeskuksen avajaisiin. Lapista levisi kuvia, joissa ihmiset jatkoivat juhlimista entiseen tapaan. Etelä-Karjalassakin on sisätiloissa sijaitsevia harrastuspaikkoja, jotka ovat ilmoittaneensa pysyvänsä auki.

Tämä kertoo kyvyttömyydestä ajatella koko yhteisöä. Koronaan sairastunut tartuttaa keskimäärin kaksi muuta ihmisistä. Nämä tartuttavat taas seuraavat vaikka olisivat itse hyväkuntoisia ja oireettomia. Osa sairastuneista kuolee ja työikäisellekin tauti voi olla kova. Jos tilanne ei pysy hallinnassa, terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormittuu.

Jos emme yksilöinä pysty sitoutumaan rajoituksiin, valtio ottaa varmasti kovemmat keinot käyttöön. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoitti jo lauantaina, että hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen.

Myös baarien sulkeminen olisi järkevää. Pienissä sisätiloissa kokoontumista on vaikea perustella näissä oloissa.

Monessa Euroopan maassa ihmiset on jo määrätty sakon uhalla sisälle. Myös Suomessa tämä voi olla edessä, jos suosituksista ei piitata.

Painetta lisärajoituksiin varmasti on. Suomessakin kerrottiin lauantaina ensimmäisestä koronakuolemasta.

Vasta koronaviruksen jälkeisenä aikana saamme kunnollisen analyysin siitä, missä valtiossa toimet viruksen selättämiseksi olivat parhaat. Sen kuitenkin jo tiedämme, että Italiassa tuhansittain ihmisiä on nyt kuollut tautiin. Enemmän kuin viruksen kotimaassa Kiinassa. Tässä tilanteessa ainut järkevä toimintatapa valtiolla on käyttää järeitä toimia.

Yksilölle puolestaan ainut eettinen tapa ajatella, on ajatella muiden ihmisten suojaamista taudilta

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan vastaava päätoimittaja.