Aija Tuimala siirtyy uusiin tehtäviin — Maakuntajohtaja Matti Viialainen ottaa muutosjohtajan tehtävät hoitaakseen ja saa 10 prosentin lisäkorvauksen

Etelä-Karjala valmistautuu eloonjäämistaisteluun, mutta tähyilee myös sitä, mihin suuntaan olisi paras yhdistyä.

Mika Strandén

Matti Viialainen aloittaa Etelä-Karjalan muutosjohtanaja oman työnsä ohella.
Matti Viialainen aloittaa Etelä-Karjalan muutosjohtanaja oman työnsä ohella.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen aloittaa oman toimen ohella Etelä-Karjalan muutosjohtajana huhtikuun 11. päivä. Nykyinen muutosjohtaja Aija Tuimala on ilmoittanut siirtyvänsä uusiin tehtäviin huhtikuun lopulla.

Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen takia maakuntauudistuksen valmistelu loppuu ja esivalmisteluorganisaatio ajetaan alas. Valmistelu pitäisi päättää kesäkuun loppuun mennessä. Raportoinnin ja alasajon pitää valmistua viimeistään syyskuun lopussa.

Maanantaina kokoontunut maakuntahallitus päätti Viialaisen nimittämisestä.

Viialaiselle on maksettu jo tähän astikin rahapalkan 10 prosentin lisäkorvausta maakuntauudistukseen liittyvistä lisätehtävistä.

Maakuntahallitus päätti, että 1 029 euron kuukausittaista lisäkorvausta maksetaan edelleen siihen saakka, kunnes maakuntauudistustiimin toiminta on päättynyt.

Etelä-Karjalan maakunta- ja sote- uudistustiimissä työskentelee parhaillaan 11 henkilöä, joista viisi on määräaikaisissa työsuhteissa. Tämän lisäksi kymmeniä asiantuntijoita on työskennellyt uudistustyössä oman toimensa ohella.

Mika Strandén

Muutosjohtaja Aija Tuimala siirtyy muihin töihin huhtikuun lopulla. ”Jatkan kuitenkin soten ja julkisten palvelujen kehittämistä, joskin uudessa roolissa”,

Edessä voi olla maakuntien pudotuspeli

Huhtikuussa valittava maan uusi eduskunta ja hallitus määrittelevät, millaista sote- ja mahdollisesti muutakin hallintouudistusta lähdetään hakemaan.

Pienelle Etelä-Karjalalle keskusteluun tulevat mallit voivat olla kohtalonkysymys. Maakuntien lukumäärä 18 ei liene itsestäänselvyys tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Maakuntahallituksen esityslistan mukaan näkymä on sitä huonompi, mitä huonommin maakunta hoitaa talouttaan ja asiakkaitaan. Ketterä ja etukenossa toimiva maakunta sen sijaan voi pärjätä, vaikka olisikin pieni.

Etelä-Karjala tarvitsee maakuntaliiton mukaan joka tapauksessa yhteistyörakenteita naapurimaakuntien kanssa. Etelä-Karjala voi kuitenkin myös joutua valitsemaan suuntansa tulevaisuudessa.

Sotessa Uusimaa on tällä hetkellä lakisääteinen yhteistyön suunta. Maaseutu- ja matkailu- sekä liikenneasioissa yhteistyötä on taas tehty Kaakkois-Suomen Elyn kautta Kymenlaakson kanssa. Maakuntaliitto toteaa, että yhteistä edunvalvontaa ja kehittämistoimintaa on myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan suuntaan.