Kuivuus koettelee Etelä-Karjalan maataloustuottajia — lehmiä odottaa talvella rehupula

Satokausi on huono jo toisena vuonna peräkkäin. Asiantuntija arvioi, että ensi talvena leipäviljaa on tuotava ulkomailta ja myös Etelä-Karjalan tiloilla joudutaan teurastamaan karjaa rehupulan vuoksi.

Minna Mänttäri

Pasi Parvinen korjaa rehua talteen Vesa Isbomin tilalla Joutsenossa. Monilla tiloilla ollaan huolissaan siitä, riittääkö rehu talven yli.
Pasi Parvinen korjaa rehua talteen Vesa Isbomin tilalla Joutsenossa. Monilla tiloilla ollaan huolissaan siitä, riittääkö rehu talven yli.

Kuiva kesä koettelee Etelä-Karjalan maataloustuottajia. Viljasato jää puoleen normaalista ja lehmiltä voi loppua rehu.

— Kaikkein haastavin tilanne on nautatiloilla, sanoo maatalousalan neuvontajärjestö Proagrian asiantuntija Asko Laapas.

— Etelä-Karjalassa nurmisato tulee olemaan paikasta riippuen noin 50—70 prosenttia tavanomaisesta satomäärästä, hän arvioi.

Huono nurmisato merkitsee sitä, että kotieläintiloilla rehua ei välttämättä saada riittävästi. Joutsenon maataloustuottajien yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Parvinen kuvailee nautatilojen tilannetta dramaattiseksi.

— Olin juuri korjaamassa rehua naapurille. Kyllä tässä voivotellaan melkein joka kuorman jälkeen, että vähän tulee tavaraa kasalle. Vaikea on lähteä talven selkään, kun ei ole lehmille ruokaa, Parvinen sanoo.

Karjatilat vähenevät kovaa vauhtia. Tämä antaa sille lisävauhtia. — Pasi Parvinen

Kesän sademäärissä on Etelä-Karjalassa suurta paikallista vaihtelua. Parvinen kertoo, että tiloilla elätellään vielä toivoa sateista ja nurmisadon paranemisesta. Haaveet kuitenkin kutistuvat sitä mukaa, kun syksy lähenee.

— Jos ei ole ruokaa tarpeeksi, se vaikuttaa lehmien tuotoksiin. Ne eivät silloin lypsä, ja se vaikuttaa heti tulotasoon, Parvinen selittää.

— Jos karjalla ei ole ruokaa, joudutaan vähentämään eläinmäärää, jotta jäljellä oleville saadaan riittävästi heinää. Tässä hommassa on katastrofin ainekset.

Asko Laapas arvioi, että Etelä-Karjalassakin jotkut tilalliset joutuvat talven aikana teurastamaan karjaa rehupulan vuoksi.

— Jo nyt joudutaan syöttämään lehmille talvea varten varattuja rehuja, Parvinen kertoo.

— Karjatilat vähenevät kovaa vauhtia. Tämä antaa sille lisävauhtia, hän pohtii.

Minna Mänttäri, Minna Mänttäri

"Kyllä tässä voivotellaan melkein joka kuorman jälkeen, että vähän tulee tavaraa kasalle. Vaikea on lähteä talven selkään, kun ei ole lehmille ruokaa", Pasi Parvinen kertoo rehun korjaamisesta.

Asko Laapas arvioi, että kuivuuden vuoksi viljasato jää Etelä-Karjalassa noin puoleen tavanomaisesta. Sää näkyy myös viljan laadussa.

— Jyvä on pientä ja hyvin kevyttä. Kaurasadon kanssa tulee kauppakelpoisuusongelmiakin. Laatuongelmia tulee varmaan myös ohrassa ja vehnässä, Laapas luettelee.

— Rukiissa näkyy viime syksy, kun ei ollut kylvökelejä. Rukiin kylvöala on tavanomaista pienempi niin valtakunnallisesti ja kuin Etelä-Karjalassa, ja olosuhteet ovat vielä rokottaneet satoa.

Laapas sanoo, että 2000-luvulla ei ole nähty yhtä huonoa satokautta. Myös edellinen satokausi oli kehno.

— Viime vuosihan oli täysin päinvastainen. Silloin vettä tuli aivan liikaa ja oli ongelmia märkyyden kanssa.

Öljykasvien ja härkäpapujen satoa on tänä kesänä verottanut myös poikkeuksellinen gammayökkösten invaasio, josta uutisoitiin laajasti heinäkuun lopulla.

— Se on tehnyt ihan merkityksellisiä tuhoja myös Etelä-Karjalan kasvustoissa. Mutta toivotaan, että se oli vain tämän kesän ilmiö eikä tulisi nyt vähään aikan kiusamaan.

Minna Mänttäri

Tämän voimalla lehmä lypsää. Rehupula voi vaikuttaa maidontuottoon.

Laapas ennakoi, että leipäviljaa pitää ensi talvena tuoda ulkomailta.

— Tulevana keväänä myös siemenviljan saatavuudessa tulee ongelmia, hän sanoo.

— Niitä varmuusvarastoja ja pakkaamoiden varastoja käytettiin hiukan jo tänä keväänä.

Kuivuus ei ole vain Etelä-Karjalan ongelma, se on vaivannut tänä kesänä maataloutta laajalti ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa. Laapas ei silti usko, että huono satokausi näkyy juurikaan kaupan hyllyllä. Kuluttajalle näkyvät vaikutukset jäävät todennäköisesti pieniksi.

Entä jos kahden kehnon satokauden jälkeen tulee vielä kolmas? Asko Laapas ei innostu spekuloimaan kurjuuden jatkumisella.

— Ei ruveta maalailemaan nyt mitään lopettamisaaltoja.

— Maatalousala on vähän sellainen, että pitää olla perusoptimistinen luonne. Ajatellaan aina, että seuraava vuosi on parempi kuin edellinen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat