Kevätkesän tavanomaista lämpimämpi järvivesi lisäsi lehtivihreän määrää Pien-Saimaalla —  Lappeenrannan Kaupunginlahdella 2,5-kertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna

Lehtivihreän eli klorofyllin määrä oli Pien-Saimaalla keskimäärin lähes kaksinkertainen viime vuoden toukokuuhun verrattuna.

Kai Skyttä

Vehkataipaleen pumppuasema kierrättää normaalisti joka sekunti 36-40 kuutiota vettä Suur-Saimaalta Pien-Saimaan puolelle. Suur-Saimaan vesi tekee hyvää Pien-Saimaalle.

Lehtivihreää eli klorofylliä esiintyi kevätkesällä tavallista enemmän Pien-Saimaalla. Syynä tähän poikkeuksellisen lämmin toukokuun puoliväli, joka lämmitti järvivedet kesäisiksi.

Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus otti vesinäytteitä toukokuun lopulla. Koko alueen keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus oli tänä keväänä 5,8 mikrogrammaa litrassa, kun viime vuoden keväällä pitoisuus oli 3,2 mikrogrammaa. Lavikanlahti ei ole mukana luvuissa, sillä sen pitoisuudet ovat aivan omaa luokkaansa.

Vesinäytteitä analysoinut limnologi Mikael Kraft olettaa, että pitoisuudet ovat palanneet lähelle keskimääräistä samalla, kun vedet ovat viilentyneet.

Lappeenrannan Kaupunginlahden vedessä lehtivihreää oli 2,5-kertainen viime vuoden toukokuuhun verrattuna eli 6,4 mikrogrammaa litrassa. Mertaniemen edustalla pitoisuus oli 5,7—6,5 mikrogrammaa litrassa. Klorofylliä oli runsaasti myös Mikonsaarenselällä.

Suur-Saimaalta hyvää vettä Vehkataipaleen kautta Pien-Saimaalle

Vehkataipaleelta Pien-Saimaalle pumpattava Suur-Saimaan vesi oli laadultaan hyvää. Veden laatua erinomaisesta hyvään heikensivät humusvaikutuksesta kertova COD eli kemiallinen hapenkulutus sekä koholla oleva väriluku. Klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla.

Taipalsaaren kirkonkylän edustan vesi oli poikkeuksellisen kirkasta.

Klorofylli voi limnologi Mikael Kraftin mukaan näkyä sameutena, mutta Pien-Saimaalla sameutta oli vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Sameuteen vaikuttavat myös muut vedessä olevat hiukkaset, mutta niitä ei kuivuuden ja vähäisen valunnan takia päässyt veteen.

Kohonneen lehtivihreäpitoisuuden perusteella on Kraftin mukaan vaikea ennustaa sinilevien esiintymistä. Sinilevähavaintoja eri puolilta Pien-Saimaata on tullut Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tietoon.

Jätevedet heikensivät Pappilansalmen tilaa

Sellujätevesien ja ravinteiden takia Pappilansalmi oli keväällä huonommassa kunnossa kuin vuosi sitten. Myös sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat korkeammalla tasolla. Vesi oli laadultaan välttävää, kun Kaupunginlahden vesi oli tyydyttävällä tasolla.

Sunisenselän ja Piiluvanselän vedenlaatu oli hyvää mutta huonontunut vuodentakaiseen verrattuna. Vesi oli hieman sameaa ja värjääntynyttä sekä pintavesi lievästi rehevöitynyttä. Lehtivihreää oli enemmän kuin vuosi sitten.

Taipalsaarella vedenlaatu vaihtelee

Riutanselällä vedenlaatu on hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Vedenlaatua heikensivät lehtivihreä, fosfori, humuspitoisuus ja kohtalaisen voimakas sameus.

Taipalsaaren kirkonkylän edustan vesi oli poikkeuksellisen kirkasta. Vesi luokiteltiin hyväksi, kun taas Jokilahdessa vedenlaatu on hyvän tyydyttävän rajalla.

Mika Strandén

Auringonvalo lämmitti Pien-Saimaan veden toukokuussa ja lisäsi sitä myöten lehtivihreän määrää.

Lavikanlahden suunnalta tulevat tummat ja sameat humusvedet vaikuttivat Koneenselän vedenlaatuun. Vesi on tyydyttävää, kun Lavikanlahden vesi on välttävän ja huonon rajamailla.

Maaveden laadukkain vesi löytyy läheltä Kopinsalmea ja Mankaselältä. Siellä vesi on laadultaan tyydyttävää. Piispalanselän vedenlaatu on tyydyttävän ja välttävän rajoilla.

Maavedellä vesi on sameaa, kiintoainepitoista, tummunutta sekä fosforin ja lehtivihreän suhteen rehevää tai lievästi rehevää.

Kraft kertoo, että mittaushetken vedenlaatua verrataan vedenlaatuluokkien avulla Pien-Saimaan oletettuun luonnontilaan eli ihannetasoon. Hänen mukaansa Pien-Saimaan vesi on yleisesti ottaen eteläsuomalaiseksi järvivedeksi varsin hyvälaatuista.

Vehkataipaleen pumppaamo parantaa kiistattomasti Pien-Saimaan vedenlaatua

Vehkataipaleen pumppaamon rakentaminen Taipalsaarelle oli aikoinaan kauaskantoinen ympäristöteko. Viime vuoden ja alkuvuoden tutkimukset todistavat sen suuresta merkityksestä Pien-Saimaan vedenlaadulle.

Pumppaamo oli viime syksynä huollossa ja ajoittain pois käytöstä. Katkosten aikana Suur-Saimaan puhdas vesi ei päässyt laimentamaan Pien-Saimaan omaa vettä.

Kai Skyttä

Vehkataipaleen pumppuaseman huollon aikaiset toimintakatkot aiheuttivat veden laadun heikkenemistä itäisellä Pien-Saimaalla viime syksynä. Vesi palautui nopeasti ennalleen. Kuva marraskuulta.

Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen ottamista näytteistä selviää, että pumppaamon huoltotöiden aikana itäisen Pien-Saimaan veden natriumpitoisuus, sähkönjohtavuus ja sameus olivat ajoittain korkealla tasolla.

Vedenlaatu ei sentään heikentynyt poikkeuksellisesti. Limnologi Mikael Kraftin mukaan keskimääräinen vedenlaatu pysyi ajoittaisista heikentymisistä huolimatta vuosien 1992—2016 keskiarvossa.

Vehkataipaleen pumppaamo valmistui vuonna 1936 estämään Kaukaan tehtaiden jäteveden leviämisen Lappeenrannan suuntaan ja turvaamaan tehtaiden puhtaan veden saannin.

Pumppaamon ansiosta jätevedet virtaavat kohti Suur-Saimaata eivätkä Lappeenrannan suuntaan. Tosin talvisin jätevettä kulkeutuu pohjaa pitkin kohti Pappilansalmea ja Mikonsaarenselkää.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat