Vanhemmat kiduttivat lapsiaan, terroristi-isku Suomessa — Miten keskustelet pelästyneen lapsen kanssa uutisista? Katso asiantuntijoiden ohjeet!

Hämmennys ja pelko voivat saada aikaan kysymysten tulvan.

All Over Press

Lapset voivat säikähtää uutisissa näkemäänsä inhimillistä hätää, katastrofeja, sotaa tai väkivaltaa.
Lapset voivat säikähtää uutisissa näkemäänsä inhimillistä hätää, katastrofeja, sotaa tai väkivaltaa.

Uutisissa esitetään usein tapahtumia, jotka pelottavat lapsia. Esimerkiksi tänä aamuna monissa lapsiperheissä perheen pienimmätkin saattoivat kuulla uutisen, jossa kerrottiin yhdysvaltalaisten vanhempien pitäneen vankeinaan 13:a lastaan.

Hämmennys ja pelko voivat saada aikaan kysymysten tulvan.

— Aikuisena tärkeintä on viestittää olevansa ylipäätään kuulolla ja läsnä. Vanhemman tulisi keskittyä enemmän kysymään lapselta ja nuorelta hänen tunteistaan ja ajatuksistaan sekä lapsen kuulemiseen pikemminkin kuin omaan puheeseensa, opastaa päällikkö Tatjana Pajamäki Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavista puhelin- ja nettipalveluista.

Lapset voivat säikähtää uutisissa näkemäänsä inhimillistä hätää, katastrofeja, sotaa tai väkivaltaa. Yksittäiset kuvat ja äänet voivat pelottaa kaikenikäisiä, mutta etenkin pieniä lapsia, jotka eivät seuraa uutisia tarkoituksella.

— Etenkin pienempiä lapsia on hyvä suojata mediatulvalta, eikä aikuistenkaan tarvitse lukea tai katsoa jokaista väkivaltatilanteisiin liittyvää yksityiskohtaa.

Aikuinen — pysy rauhallisena

Nuoret törmäävät mediaan usein joko omien kännyköidensä tai kavereidensa kautta. Heidän kanssaan asiasta on hyvä keskustella ja kuulostella, huolestuttaako tapahtuma tai herättääkö se pelkoja tai ahdistusta.

— Jos lapsi tai nuori haluaa keskustella asiasta, on hyvä, että vanhempi pysyy itse rauhallisena ja näyttää olemuksellaan, ettei syytä huoleen ole. Vanhempikin voi kuitenkin toki todeta olevansa todella hämmentynyt ja surullinen tapahtumasta. Aikuinen voi purkaa oman mahdollisen ahdistuksensa keskustelemalla toisen aikuisen kanssa.

Mitä lähempänä uutisissa kerrotut asiat tapahtuvat tai mitä läheisemmäksi ne mielletään, sen voimakkaamman reaktion uutiset yleensä aiheuttavat. Uutiset saavat lapsen pohtimaan tilanteen mahdollisuutta omassa tai läheistensä elämässä. Usein uutisten aiheuttaman ahdistuksen syynä onkin lapsen kokema huoli lapsen itsensä tai hänen läheistensä hyvinvoinnista.

— Tärkeä on myös muistaa, ettei tapahtuma välttämättä kosketa tai herätä suuria tunteita lapsessa tai nuoressa, eikä lasta tarvitse niin sanotusti pakottaa tuntemaan empatiaa ja olemaan tapahtumasta järkyttynyt.

Päivi Virta-Salo

Mitä lähempänä uutisissa kerrotut asiat tapahtuvat tai mitä 
läheisemmäksi ne mielletään, sen voimakkaamman reaktion uutiset yleensä 
aiheuttavat.
Mitä lähempänä uutisissa kerrotut asiat tapahtuvat tai mitä läheisemmäksi ne mielletään, sen voimakkaamman reaktion uutiset yleensä aiheuttavat.

Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivuilta löytyy ohjeet hämmentyneen ja pelästyneen lapsen vanhemmille:

Anna lapselle aikaa ja tilaa kertoa tuntemuksistaan
Hyväksy ja kunnioita lapsen reaktioita, vaikka ne tuntuisivat oudoilta. Lapsi ei osaa kertoa huolestaan niin kuin aikuiset.
Lapsi ja nuori voi ilmaista omaa hämmennystään ja pelkoon nauramalla tai heittämällä vitsiä. Se saattaa hämmentää tai suututtaa aikuista. On kuitenkin tärkeää, että lapsen tuntemuksia ei vähätellä.
Tunteisiin tulee suhtautua ymmärtävästi ja kysymyksiin vastata kärsivällisesti.
Anna lapselle aikaa ja mahdollisuus ilmaista, ymmärtää ja työstää tapahtumaa omalla tavallaan.

Vastaa kysymyksiin rehellisesti
Vastaa lapsen tai nuoren kysymyksiin rehellisesti, mutta lietsomatta pelkoa ja epävarmuutta.
Kerro tapahtuneesta lapsen ikä huomioon ottaen.
Kerro tosiasiat, jottei lapsi turvaudu mielikuvitukseen. Mielikuvitus yleensä liioittelee ja pahentaa asioita.
Muistuta, että tällaiset tapahtumat ovat hyvin harvinaisia. Lapsella tai nuorella voi olla tapahtuneen johdosta voimakas kokemus turvattomuudesta.  
Pysyttele itse mahdollisimman rauhallisena. Voit kuitenkin todeta, että olet järkyttynyt ja surullinen tästä hyvin harvinaisesta tapahtumasta.
Lapsen reaktiot pohjautuvat vanhempien antamaan esimerkkiin: jos aikuinen käyttäytyy mahdollisimman rauhallisesti, lapsi kokee olevansa turvassa. Huomioi, että lapsella saattaa olla lisääntynyt läheisyyden tarve.
   
Ole turvallinen aikuinen
Ole ennen kaikkea turvallinen ja kuunteleva aikuinen.
Hyväksy ja kunnioita lapsen reaktiot, vaikka ne tuntuisivat oudoilta.
Anna lapselle aikaa ja mahdollisuus ilmaista, ymmärtää ja työstää tapahtumaa omalla tavallaan.
Jos näet, että lapsi tai nuori sulkeutuu, tee keskustelualoite: ”Hei minusta tuntuu, että mietit sitä ikävää tapahtumaa. Mitä kaikkea ajattelet? Pelottaako sinua?”

Älä täytä lapsen mieltä onnettomuusuutisilla
Jos lapsesi on nähnyt uutisissa kuvauksia tapahtumasta tai nettivideon, keskustele sen herättämistä ajatuksista ja tunteista.
Älä täytä lapsen mieltä jatkuvilla onnettomuusuutisilla.
Tyydytä oma tiedontarve seuraamalla uutisia ilman lapsen tai nuoren läsnäoloa ja keskustele tapahtuman itsessäsi aikaan saamista huolista toisten aikuisten kanssa. Näin suojaat lastasi ylimääräiseltä yksityiskohtien mieleen palauttamiselta.
Sano nuorelle, että hänen kannattaa suojella itseään ja jättää katsomatta esimerkiksi internetissä leviävät väkivaltakuvat.

Tapahtumat voivat siirtyä lasten uniin ja leikkeihin
Nukahtaminen voi olla vaikeaa ja vanhempien tukea kaivataan yön tunteina.
Lupaa, että isokin lapsi voi tulla viereen nukkumaan, jos häntä ahdistaa tai pelottaa.
Lapset keskustelevat keskenään tapahtuneesta ja saattavat laskea asiasta leikkiä. Myös korostunutta kiinnostusta kuolemaa kohtaan voi esiintyä. Nämä ovat normaaleja tapoja työstää tapahtunutta ja vanhempana sinun ei tule järkyttyä, vaan pikemminkin kannustaa lasta ja nuorta ilmaisemaan tunteitaan.
Huolehdi myös itsestäsi ja keskustele omista tuntemuksista muiden aikuisten kanssa.
Jos lapsesi oireet ovat voimakkaita tai jatkuvat pitkään, ota rohkeasti yhteyttä ammattiauttajaan. Jos olette menettäneet läheisen, niin asia on hyvä käydä ammatti-ihmisen kanssa läpi.

Lähde: Mannerheimin lastensuojeluliitto