Kiurulta lämmintä kättä muttei lupauksia Eksotelle – Timo Sakselan mukaan ensi viikolla on haettava toinen ratkaisu palkkapommin purkuun

Etelä-Karjalan kunnille muu ratkaisu kuin sairaalarakennusten myynti voi tulla raskaaksi taakaksi. "Tosi vaikea juttu kaupungeille ja kunnille", arvioi kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Marleena Liikkanen

"Ei sieltä tullut ratkaisua eikä lupauksia", kertoi Timo Saksela ministeri Krista Kiurun tapaamisen jälkeen.
"Ei sieltä tullut ratkaisua eikä lupauksia", kertoi Timo Saksela ministeri Krista Kiurun tapaamisen jälkeen.

Eksoten toive palkkaharmonisointikustannusten jaksottamisesta ei saanut vihreää valoa sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Ei tässä nyt voi iloita, mutta kyllä meitä kuultiin, kertoo tunnelman heti peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) tapaamisen jälkeen perjantaina tavoitettu Eksoten hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

Eksoten suunnitelma oman keskinäisen kiinteistöyhtiön perustamisesta ja sairaalarakennusten myynnistä sille uhkaa kaatua tuoreeseen rajoituslain muutokseen. Joustoa lakiin ministerin pakeilta olivat Kiljusen ohella hakemassa Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela ja muun muassa Lappeenrannan kaupungin virkamiehiä.

– Eksoten pitää nyt arvioida muita vaihtoehtoja uudestaan, toteaa Kiljunen.

Timo Saksela on harmissaan.

– Meidän analyysi on se, ettei tähän nyt löydy nopeaa ratkaisua.

Ensi keskiviikkona kokoontuva Eksoten hallitus saakin pöydälle uuden esityksen asian ratkaisemiseksi.

– Tämä raha-asia on nyt sovittava kuntien kanssa. Jätetään ihan pieni sivuportti auki vielä tälle rakennusten myyntikuviolle.

Kiljunen sanoo, että sairaanhoitopiirejä sekä kuntayhtymiä koskeva palkkaharmonisointiratkaisu ja tulevien hyvinvointialueiden alijäämien kattaminen arvioidaan koko valtioneuvoston eli maan hallituksen piirissä.

– Eksoten kiire tunnustettiin, mutta ratkaisua ei saada viikossa tai kahdessa, ei ehkä kuukaudessakaan.

Muilla sairaanhoitopiireillä voi olla alijäämää toiminnallisista syistä, mutta Kiljusen mukaan Eksotessa alijäämä liittyy harmonisointikustannuksiin ja on sen takia erityiskysymys.

Kiljusen mukaan suurin huoli on nyt se, miten kunnat selviävät, jos Eksoten tavoittelemaa ratkaisua ei pystytä tekemään.

– Tämä ratkaisu olisi paras ja oikeudenmukaisin niin kuntien kuin tulevan hyvinvointialueenkin kannalta.

Kai Skyttä

Anneli Kiljunen kertoo, että Eksoten on nyt syytä tarkastella uudelleen myös muita vaihtoehtoja palkkapommin purkamiseen.
Anneli Kiljunen kertoo, että Eksoten on nyt syytä tarkastella uudelleen myös muita vaihtoehtoja palkkapommin purkamiseen.

Rakennusten myynti olisi tuonut 30 vuotta maksuaikaa

Eksoten palkkapommin purkuratkaisun kaatuminen niin sanottuun rajoituslakiin vaikeuttaisi Etelä-Karjalan yhdeksän kunnan taloutta lähivuosina. Palkkojen harmonisoinnin tuomat kustannukset lankeaisivat maksettaviksi nopealla aikataululla.

Suunniteltu sairaalarakennusten myynti Eksoten omalle perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle venyttäisi maksuaikataulua 30 vuodeksi.

Eksoten talousjohtaja Liisa Mänttäri selvittää, että 30 vuodelle jaksotettuna taakkaa kevennettäisiin vuodessa noin 2,2 miljoonalla eurolla.

Suunnitelmassa Eksote saisi rakennusten myynnistä 40 miljoonan euron myyntivoiton. Kaupasta pitäisi maksaa 4,8 miljoonan euron varainsiirtovero.

Jos myynti ei onnistu, joutuvat kunnat maksamaan Eksotelle ylimääräiset 65 miljoonaa euroa maksuosuuksissaan tästä vuodesta vuoteen 2023.

Tuo summa kattaa niin takautuvasti maksettavat 30 miljoonan euron palkkasaatavat kuin vuotuisen noin kahdeksan miljoonan euron palkkakustannusten kasvun.

Kimmo Jarva tekee selväksi, ettei rajoituslain tuottamasta yllätyksestä pidä syyttää ketään.
Kimmo Jarva tekee selväksi, ettei rajoituslain tuottamasta yllätyksestä pidä syyttää ketään.

Jarva: Kukaan ei ole epäonnistunut tässä ratkaisuyrityksessä

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoo, että kaupunki oli varautunut rajoituslain tulkinnan tuomaan mahdolliseen yllätykseen.

– Mutta toivottavasti asialle on vielä jotain tehtävissä. Toinen vaihtoehto on, että Eksote ottaa lainaa, jonka kunnat maksavat maksuosuuksissaan. Se on tosi vaikea juttu kaupungeille ja kunnille.

Nuo kymmenet miljoonat olisivat pois kuntien elinvoimaisuuteen ja muuhun satsaamisesta. — Kai Roslakka

Lappeenranta on jo valmistellut ensi vuoden talousarvion sen mukaan, ettei Eksoten rakennuksia myydä.

Jos Eksoten suunnitelma ei nyt etene, toinen vaihtoehto näkyisi Eksoten kasvavana alijäämänä. Ja jos sote-uudistus toteutuu, kuntien on maksettava Eksoten alijäämät vuoden 2022 loppuun mennessä.

Lappeenranta haki valtiolta harkinnanvaraista valtionosuutta 16 miljoonaa euroa vedoten Eksoten palkkaharmonisointiin. Kaupunki sai 3,3 miljoonaa euroa, mikä Jarvan mukaan nyt osaltaan helpottaa harmonisointiratkaisua.

– Lappeenranta tulee kyllä selviytymään, mutta on tämä taloudellisesti hyvin vaikea asia.

Jarva tekee selväksi, ettei rajoituslain tuomasta yllätyksestä sovi syyttää ketään.

– Lappeenrannan kaupunki on tehnyt yhteistyötä Eksoten kanssa tämän asian valmistelussa. Kukaan ei ole epäonnistunut tässä ratkaisuyrityksessä.

Jarvan mukaan tuoretta rajoituslain muutosta oli valmisteltu "vähin äänin", ja sen vaikutuksista Eksoten suunnitelmiin saatiin erilaisia tulkintoja.

Anu Pakarinen

Kai Roslakka pitää Eksoten suunnitelman mahdollista raukeamista suoneniskuna koko maakunnalle.
Kai Roslakka pitää Eksoten suunnitelman mahdollista raukeamista suoneniskuna koko maakunnalle.

Roslakka: Tämä ei ole oikeudenmukaista meitä kohtaan

Imatran kaupunginjohtajalle Kai Roslakallekin kelpaisi Eksoten rakennusten myynnin tuoma maksuaika.

– Nyt on vain kaikin keinoin yritettävä vaikuttaa ministeriöön. Eksote on tässä palkkaharmonisoinnissa muurinmurtaja, kun kustannukset koituvat sille, mutta sote-uudistuksen jälkeen muiden harmonisointikulut menisivät maakunnalle valtion rahoitettaviksi. Tämä ei ole oikeudenmukaista meitä kohtaan.

Imatra kyllä Roslakan mukaan selviää myynnin epäonnistuessakin.

– Tämän vuoden tulos menisi miinukselle ja lainaakin olisi otettava, kun ei kassassa ole 10 miljoonaa. Imatralla on onneksi vanhaa ylijämää.

Koko maakunnalle myynnin epäonnistumien olisi Roslakan mukaan suonenisku.

– Nuo kymmenet miljoonat olisivat pois kuntien elinvoimaisuuteen ja muuhun satsaamisesta. Kuntien taseissa on erilaisia sietokykyjä. Esimerkiksi Lemin tase ei taida olla kaksinen eikä Taipalsaarenkaan.

Imatra sai harkinnanvaraista valtionosuutta 1,6 miljoonaa euroa.

Mika Strandén

Kari Kuuramaa sanoo, että kunnan saama harkinnanvarainen valtionosuus hieman helpottaa tilannetta.
Kari Kuuramaa sanoo, että kunnan saama harkinnanvarainen valtionosuus hieman helpottaa tilannetta.

Kuuramaa: Ei tämä meidän kannalta hyvältä näytä

Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa toteaa uuden tilanteen hankalaksi ja kuvion monimutkaiseksi.

– Ei tämä meidän kannalta hyvältä näytä. Talousarvion olemme kuitenkin laatineet huonomman skenaarion mukaan eli on varauduttu siihen, ettei myynti onnistu.

Kuuramaa arvelee, että pienet kunnat pystyisivät tänä vuonna juuri ja juuri selviämään isosta kertamaksusta. Jatko on epäselvempi.

Taipalsaartakin helpottaa sen saama 330 000 euron harkinnanvarainen valtionosuus. Lemi sai 440 000 euroa.

Eksoten hallituksen toinen varapuheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok.) toivoo, että ministeriö suostuisi antamaan poikkeusluvan rajoituslaista.

Jos poikkeamista ei myönnetä, jää Eksote Järvenpään mukaan muihin kuntayhtymiin verrattuna 30 miljoonan euron takamatkalle.

– Eli olisi oikeus ja kohtuus, että palkkasaatavat olisi mahdollista hoitaa myyntivoiton avulla.