Kerrostalon elinkaari voi katketa, jos tilalle voi rakentaa uuden talon halvemmalla kuin peruskorjata vanhan

Kerrostalo Kiviharjunkatu 2:ssa on hädin tuskin tullut keski-ikään— Silti seinälaatat putoilevat ja sähkötekniikka on elänyt aikansa

Mika Strandén

Aulis Piispanen uskoo, että väliaikainen asunto löytyy kerrostalon purkamisen ja uuden rakentamisen ajaksi. Hän aikoo palata Kiviharjunkadulle, sillä se on hyvä paikka asua.

Lappeenrantalainen Aulis Piispanen ravistelee päätään.

Hänestä tuntuu hieman hassulta, että omaa vuonna 1981 rakennettua kotitaloa Kiviharjunkatu 2:ssa suunnitellaan purettavaksi.

Toki hän kymmenen vuoden asumisen jäljiltä tietää, että paljon on vialla.

— Seinäelementeistä putoilee laattoja, hissi ei kulje kellarikerrokseen asti, ja talon sähkötekniikka on vanhentunut, luettelee asukas kuntotutkimuksen tuloksia.

Osa korjataan, osa saa väistyä

Kerrostalojen elinkaaret muotoutuvat tapauskohtaisesti, korostaa toimitusjohtaja Martti Mäkelä Lappeenrannan Asuntopalveluista.

On vanhempia kerrostaloja, jotka kerran tai kahdesti peruskorjattuina palvelevat kauan.

On taloja, kuten noin 38-vuotias Kiviharjunkadun varrella, jossa ei kannattaisi tehdä edes ensimmäistä perusremonttia.

Se selittää purkukohtalon.

— Täydellinen peruskorjaus maksaisi enemmän kuin uuden talon rakentaminen entisen tilalle.

Yhtenä mutta varsin teoreettisena vaihtoehtona olisi tyytyä purkamaan talo sisältä ja ulkoa ja jättää pelkkä runko pystyyn.

Pelkkää runkoa olisi kuitenkin hankala varustaa uuteen uskoon, sillä vanha kerrostalo on ahdas nykyaikaiselle ilmastoinnille ja talotekniikalle.

Martti Mäkelän mukaan pahimpana esteenä on liian matala kerroskorkeus.

Esimerkiksi Lauritsalassa peruskorjauksella päätettiin jatkaa käyttöikää vanhemmalle kerrostalolle Hallituskatu 29:ssä.

Talo ikään kuin kuuluu miljööseen kirjaston tuntumassa, ja siinä on osaksi sen arvo.

Samoin esimerkiksi pienkerrostalot Lentäjäntien varrella kuuluvat osaksi säilytettävää kaupunkikuvaa.

— Tämäntyyppisiä kohteita ei ole järkevää edes harkita purettavaksi.

Toisaalta myös Toivonkatu 3:n uudisrakennus onnistui kaikkien mielestä oikein hyvin, vaikka Mäkelä luokittelee kiinteistön sijainniltaan herkäksi paikaksi.

Pienet asunnot halutuimpia

Se, minkä verran kerrostalo vaatii korjaamista ja paljonko remontti maksaa, on kolikon toinen puoli.

Kääntöpuolelta löytyy tukku asumisen tarpeita, joita nykyajan ihmisillä on.

Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy hallitsee tällä hetkellä 5 000:ta asuinhuoneistoa eri-ikäisissä kerrostaloissa, joten Mäkelä tietää, mistä puhuu.

Nykyisin kaupungin keskusta on ihmisten mielestä ykköspaikka. Keskustakodin pitäisi olla joko yksiö tai kaksio.

— Ihmiset maksavat mieluiten vuokraa uudesta asunnosta kuin vanhan hukkaneliöistä. Myös asuntojen kiertokulku vaatii uudistuotantoa.

Jos suunnitelmat pitävät kutinsa, myös uuteen kerrostaloon Kiviharjunkatu 2:ssa olisi tulossa nykyisten 35 asunnon sijaan 40 asuntoa.

Asumisturvallisuutta lisäisi sprinkler-järjestelmä mahdollisten tulipalojen varalle.

Asunnot on tarkoitettu vanhuksille, vaikka kyse ei ole varsinaisesta palvelutalosta.

Evakosta takaisin kotiin

Lappeenrannan Asuntopalvelu on hakenut ennakkopäätöstä Asuntorahastolta (ARA) siitä, voiko Kiviharjunkadun kohteen purkaa ja rakentaa tilalle uutta.

Jos päätös on myönteinen, suunnitelmia päästään toteuttamaan. Purkutyöt alkaisivat keväällä ja uutta taloa päästäisiin rakentamaan ensi talvena.

Toimitusjohtaja Martti Mäkelä huomauttaa, että asukkaille löytyy riittämiin uusia väliaikaisia koteja Lappeenrannasta.

Aulis Piispanen osaa jo nyt sanoa, että haluaa takaisin uuteen taloon ja entiseen osoitteeseen.

Kiviharjunkatu on mutkaton paikka asua, huolehtia kauppa-asioista ja vieraiden tulla kylään.

Piispanen kuuluu Kisapuiston jäähallin vakituiseen järjestysmieskalustoon ja naurahtaa, että jäähallikin saattaa tulla lähemmäksi kotia, jos kiirettä pitävät.

Luetuimmat