Vuosikymmenien kädenvääntö ratkeaa ja Hiitolanjoki palaa luonnontilaan neljässä vuodessa: voimalat puretaan miljoonahankkeella, yksi monista rahoittajista on näyttelijä Jasper Pääkkönen

Ensimmäisenä kolmesta voimalasta puretaan Kangaskoski, jonka jälkeen työn alla on yksi pato vuodessa. 3,2 miljoonan euron hanketta rahoittaa 15 tahoa ja valtio on mukana. Hanke on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Etelä-Karjalan liitto

Hiitolanjoen Lahnasenkosken vanhaa uomaa.
Hiitolanjoen Lahnasenkosken vanhaa uomaa.

Suomen puolella yhdeksän kilometrin matkalla Rautjärven kunnassa virtaavasta Hiitolanjoesta käyty vuosikymmenten kädenvääntö ratkeaa.

Hiitolanjoki saa taakseen valtion kehittämishankkeen, jonka myötä joen vesivoimaloista luovutaan, kosket ennallistetaan ja uhanalaisten kalakantojen vaellusreitit vapautetaan. Rahoituksessa on mukana laaja kirjo julkisia tahoja ja yksityisiä lahjoittajia.

Ennallistamishankkeen myötä Kangaskosken ja Ritakosken vesivoimalaitokset siirtyvät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen. Näiden voimaloiden välissä oleva Lahnasenkosken voimalaitos on jo säätiön omistuksessa.

Sähköntuotannosta luopuminen ja voimaloiden purku tarkoittaa sitä, että laatokanlohelle ja taimenelle urkenee esteetön nousuyhteys latvavesien koskialueille.

Aiemmin aikeet ovat karahtaneet siihen, että voimalat omistava Hiitolanjoen voima on laittanut niille korkean hintalapun ja valittanut kalateiden rakentamisesta oikeusteitse.

Laaja rahoituspohja

Hankkeen viimeisen niitin antoi hallituksen tuki. Valtion osallistumien on osa hallituksen kärkihanketta vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen parantamiseksi.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 3,2 miljoonaa euroa, jonka lisäksi Hiitolan voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista tukevat useat lahjoittajat. Nimekkäin heistä on kalastukseen ja kantojen suojelemiseen profiloitunut näyttelijä Jasper Pääkkönen.

Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen säätiö, Etelä-Karjalan säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Lähi-Tapiola, ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja ja Ahti invest.

Käynnistetään ensi tilassa

Voimalaitospatojen purkuun liittyvä suunnittelu- ja lupaprosessi käynnistetään ensi tilassa. Hankkeen läpiviennin varmistamiseksi on perustettu ohjausryhmä, jossa ovat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön lisäksi ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Rautjärven kunta, Hiitolanjoki-yhdistys ry ja alueen osakaskunnat.

Patojen poistaminen aloitetaan alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta. Varsinaiset purkutyöt käynnistetään loppukesällä 2021, jonka jälkeen ennallistamistyöt etenevät ylävirtaan.

Lahnasenkosken pato katoaa maisemasta vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.

WWF Suomi: Merkittävä suojeluvoitto ja hieno menestystarina

WWF Suomi katsoo uhanalaisen Laatokan järvilohen elämän edellytysten parantuvan merkittivästi, kun Hiitolanjoen voimalaitospadot puretaan ja kosket palautetaan luonnontilaisiksi.

— Hiitolanjoki vapautuu vaellusesteistä kokonaan, kun kaikki kolme isoa patoa puretaan. Kyseessä on sekä kokoluokaltaan että merkitykseltään täysin ainutlaatuinen padonpurkuprojekti Suomessa, ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen kertoo WWF:n tiedotteessa.

WWF luonnehtii Hiitolanjoen vapautumista hienoksi menestystarinaksi, jonka eteen myös WWF on pitkään toiminut. Säätiö oli parikymmentä vuotta sitten rahoittamassa vedenalaisten rakenteiden purkamista rajavyöhykkeellä.

Pienten voimalaitosten purkamisella valtava hyöty uhanalaiselle virtavesiluonnolle

Hiitolanjoesta purettavat voimalaitokset ovat WWF:n mukaan niin pieniä, ettei niillä ole käytännön merkitystä Suomen energiantuotannolle.

WWF:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa puretaan turhat, käytöstä poistuneet ja energiantuotannolle merkityksettömät voimalat uhanalaisten vaelluskalakantojen palauttamiseksi.

Jos kaikki alle viiden megawatin tehoiset vesivoimalaitokset poistetaan, WWF:n mukaan vesivoimapadoista vapautuu 18 kokonaista vesistöä eli tuhansia kilometrejä elinympäristöä uhanalaisille vaelluskaloille.

Juttua täydennetty 23.7.2019 kello 11.11. Lisätty WWF Suomen osuus.

Mistä on kyse?

Suomen puolella Hiitolanjokea on elvytelty jonkin aikaa, mutta prosessi on kompuroinut erimielisyyksiin patojen lunastamisesta.

Kättä ovat vääntäneet vesivoimalaitokset omistava Hiitolanjoen voima ja joen ennallistamista uhanalaisten kalakantojen kutupaikaksi ajavat tahot.

Laatokkaan laskevassa Hiitolanjoessa esiintyy luonnonvarainen järvilohikanta. Laatokanlohen lisäksi jokeen nousee taimenta.

Oikeus linjasi aiemmin, että sähköntuotantoon valjastetuille Ritakoskelle ja Kangaskoskelle on rakennettava kalatiet. Vesivoimayhtiö valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen helmikuussa.

Hiitolanjoen koskien vapauttaminen vesivoimatuotannosta on hankkeena ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Venäjän puolella Hiitolanjoki virtaa 44 kilometrin matkalla. Siellä lohikala pääsee vaeltamaan vapaasti, sillä patorakenteita ei ole.

Lähteet: Kaakon Viestinnän arkistot

Uusimmat uutiset