Uuden opetussuunnitelman itsenäinen ote ei sovi kaikille oppilaille: "Tehtäviä on niin paljon, että stressaa ja tulee kauhea fiilis" — OAJ:n mukaan kuntien paikallisissa opetussuunnitelmissa on suuria eroja

Joutsenon koulun yhdeksäsluokkalaiset ovat pyytäneet opinto-ohjaajalta neuvoja kouluprojektien aikataulutukseen. Kimpisen koulun nuoret kertovat, että koulua ja harrastuksia on välillä vaikeaa yhdistää.

Marleena Liikkanen

Joutsenon koulun 9.-luokkalaiset Venla Temonen (vasemmalla) ja Hanna Temonen pitävät itsenäistä opiskelua hyvänä ja huonona asiana. Hyvää on esimerkiksi se, että opettajien kanssa voi neuvotella lisäajasta, jos palautettavia töitä kasautuu.
Joutsenon koulun 9.-luokkalaiset Venla Temonen (vasemmalla) ja Hanna Temonen pitävät itsenäistä opiskelua hyvänä ja huonona asiana. Hyvää on esimerkiksi se, että opettajien kanssa voi neuvotella lisäajasta, jos palautettavia töitä kasautuu.

Venla Temosen keskeneräisten kouluprojektien lista on yhdeksän rivin pituinen. Sitten on vielä tavallisia läksyjä sekä jalkapalloharrastus ja harjoitukset viikon jokaisena päivänä.
— Tekemättömät hommat ovat koko ajan takaraivossa. Viikonloppuisin on pakko tehdä koulujuttuja, koska muulloin ei ole aikaa, sanoo Joutsenon koulun 9. luokkaa käyvä Temonen.

Yläkoulun opetus on murroksessa. Uusi opetussuunnitelma tulee kouluihin portaittain, ja oppilailta odotetaan entistä itsenäisempää otetta opiskeluun. Tehtäviä kasaantuu, jos töitä ei osaa aikatauluttaa ja pitää suunnitelmasta kiinni.

Kokeita on jäänyt pois, ja tilalle on tullut työläitä projekteja, Temonen kuvailee.
— Kun olin seiskaluokalla, uusi opetussuunnitelma oli vasta tulossa. Nyt, kun lähes kaikkia aineita opiskellaan uudella tavalla, tekemistä on enemmän. Vastuu on kasvanut.

Marleena Liikkanen

Venla Temosen muistilista.

"Ajanhallinta tuntuu olevan vaikeaa"

Itsenäinen opiskelu ei sovi kaikille, mikä näkyy opinto-ohjaajan vastaanotolla Joutsenon koulussa. Siellä pedagogiikkaa on uudistettu uuden opsin mukaiseksi etulinjassa, sillä koulu kuuluu Opetushallituksen kehittämiskouluverkosto Majakkaan.
— Ajanhallinta tuntuu olevan oppilaille vaikeaa. Isot työt kasaantuvat aina jakson vaihtuessa. Mietimme yhdessä, miten tehtäviä järjestellään. Neuvon, että aloitetaan tästä esseestä ja tehdään yksi asia kerrallaan, sanoo opinto-ohjaaja Nina Marjak Joutsenon koulusta.

9.-luokkalainen Hanna Temonen on pyytänyt opinto-ohjaajalta apua tehtävien priorisointiin.
— Tekemättömien töiden listalla on paljon sellaisia, jotka olisi pitänyt jo palauttaa, mutta en ole saanut aikaiseksi. Tehtäviä on niin paljon, että stressaa ja tulee kauhea fiilis, Temonen kuvailee.

Marjakin mukaan ongelmallista on, että kaikkien tehtävien palautuspäivämääriä ei ole merkitty kootusti yhteen paikkaan niin, että kaikki opettajat näkisivät ne ja tietäisivät, mitä muissa oppiaineissa tapahtuu.


Neuvon, että aloitetaan tästä esseestä ja tehdään yksi asia kerrallaan. - Nina Marjak

Marleena Liikkanen

Venla Temonen ja Hanna Temonen tietävät, että harrastuksiin kuluu paljon aikaa. Venla Temonen harrastaa jalkapalloa, ja harjoitukset on joka päivä. Hanna Temonen taas harrastaa partiota, jossa hän on viime aikoina saanut vastuullisia tehtäviä.

Vaihtelu kunnittain on suurta

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntijan Jaakko Salon mukaan kuntien paikallisissa opetussuunnitelmissa on suuria eroja. Hän katsoo, että uusi ops sinänsä ei ole yksiselitteisesti lisännyt peruskoululaisten työmäärää. 

— Sellaista tietoa ei ole. Mutta kunnissa ja kouluissa on erilaisia paikallisia toimintamalleja. Voi olla, että joissain kouluissa on kovasti painotettu projektiluontoista työtä. Töitä pitäisi saada jaettua niin, etteivät ne tulisi päällekkäisinä isoissa ryppäissä. Vaihtelu on suurta, ja kokemus voi olla hyvin erilainen eri kunnissa ja kouluissa.

Opetushallituksessa on tekeillä seurantaraportti paikallisten opetussuunnitelmien toteutumisesta. Opetushallitus on tutkinut 70 paikallista opsia, joiden onnistuneista käytännöistä ja kehittämistarpeista on luvassa raportti myöhemmin tänä vuonna.
— Kentän palautteena on tullut sellainen huolestuttava tieto, että opettajia on perehdytetty hyvin eri lailla eri kunnissa uuteen opetussuunnitelmaan, mikä voi eriarvoistaa opetusta.

Salo katsoo, että puutteellinen perehdytys johtuu pitkälti rahan puutteesta, sillä kunnollinen koulutus edellyttää sitä, että opettaja vapautetaan opetustyöstä ja maksetaan sijaiskustannukset.
— Toisaalta perehdytyksen puute voi olla osaamiskysymys hallinnon tasolla. On selvää, ettei pienen kunnan muutamalla sivutoimisella hallintohenkilöllä voi olla samanlaajuista osaamista kuin suuren kunnan laajalla asiantuntijaorganisaatiolla.

Uusi opetussuunnitelma otetaan perusopetuksessa käyttöön vaiheittain. Virallisesti se astuu voimaan 8.-luokkalaisille elokuussa ja 9.-luokkalaisille ensi vuonna, mutta käytännöt kuitenkin näkyvät jo opetuksessa.


Marleena Liikkanen

Kesämäen koulun yhdeksättä luokkaa käyvän Elmo Kauppisen mukaan peruskoulun viimeinen kevät on ajoittain hyvin työläs, vaikka hänellä ei ole erityisen aikaavieviä harrastuksia.

Rehtorin mukaan arviointi on työlästä ja herättää kysymyksiä

Kimpisen koulun rehtori Tomi Valkeapää näkee uudessa opetussuunnitelmassa paljon hyvää, mutta katsoo myös, että oppilaiden laaja-alaisten taitojen arviointi teettää kouluissa paljon työtä ja aiheuttaa kysymyksiä.
— Opetushallitukselle on mennyt viestiä, että arvioinnin kriteerejä pitäisi selkeyttää ja yhtenäistää. Kunnille ja kouluille on annettu vapautta muokata opsista omannnäköisensä, mikä on hyvä, mutta vaarana on, että arvioinnin kriteerejä tulkitaan eri tavoin. Ennen arviointi oli helpompaa ja perustui pitkälti ulkoa opitun arvioimiseen.

Valkeapää tiedostaa, että siirtymävaihe voi olla kuormittava paitsi opettajille myös oppilaille.
— Näyttöjä pitää antaa monipuolisesti monissa aineissa, on projekteja ja deadlineja. Opinnot voivat tuntua raskailta tällä hetkellä.

Marleena Liikkanen

Koripalloa harrastava Kesämäen koulun 9.-luokkalainen Aino Juvakka joutuu välillä lukemaan koulujuttuja kisamatkoilla, kun muulloin ei ehdi.

"Se meni bussissa lukemiseksi"

Myös Kesämäen koulussa oppilaiden mielipiteet uudesta opetussuunnitelmasta vaihtelevat, sanoo opinto-ohjaaja Tiina Kiviranta.


Oppilaat kertovat, että koulu on ajoittain rankkaa.
— Projekteja on tullut enemmän kokeiden sijaan. Kaikkeen pitää panostaa enemmän kuin viime vuonna, että saisi hyvän päättötodistuksen, kertoo 9.-luokkalainen Elmo Kauppinen.

Koulua ja harrastusta on välillä vaikea yhdistää, sanoo Aino Juvakka.
— Koripallo vie helposti 15 tuntia viikossa. Viikonloppuna olin pelireissussa, ja maanantaina oli koe. Se meni bussissa lukemiseksi.

Marleena Liikkanen

Kesämäen koulun yhdeksättä luokkaa käyvä Ronja Komppa sanoo, että harrastuksia ja koulua on välillä vaikea yhdistää, sillä pesäpallo, kuntosali ja koirien hoito vievät paljon aikaa koulun ohella.

Luetuimmat

Kommentoidut