Lue neljän vaikuttajan vinkit Etelä-Karjalasta valtiovarainministeri Petteri Orpolle budjettiriiheen — yliopisto lupaa jopa palauttaa rahaa kansantalouteen, jos saa lisää rahaa projekteihinsa

Pekka Hölkki

Saimaan kanava nousee Etelä-Karjalan edunvalvonnan kärkihankkeiden joukoon lähivuosina. Makauntajohtaja Matti Viialainen haluaisi halitukselta suunnittelurahaa jo ensi vuodelle.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) valmistelee vaalikauden viimeistä budjettia. Etelä-Saimaa kysyi Etelä-Karjalan toiveista Orpolle pian alkavaan budjettiriiheen. Suuret liikennehankkeet ovat edenneet viime vuosina, mutta pienempien käynnistämiseen toivotaan suunnittelurahoja. Yliopistolta tulee myös lupaus rahojen ”monistamisesta”

1. Maakuntaliitolla huoli
kanavasta ja
kaksoisraiteesta

Etelä-Karjalan liiton terveiset budjetinlaatijoille ovat tuttuja liikenteeseen ja väyliin liittyviä edunvalvontahakkeita viime vuosilta. Maakuntajohtaja Matti Viialainen nostaa tuoreimpana hankkeena mukaan Saimaan kanavan sulkujen laajentamisen.

— Jos tähän saisimme muutaman miljoonan euroa suunnittelurahan, hanke voisi edetä. Teollisuus ja matkailu tarvitsevat pidempiä sulkuja ja veden pinnan nostamista niin, että suuremmat alukset voisivat kulkea kanavalla.

Alemman tieverkon perusparannuksen rahoitukseen Viialainen kaipaa myös lisärahoitusta. Etelä-Karjalassa kohteita on useita, kiireellisimpänä kenties Lappeenrannan ja Mikkelin välisen valtatie 13:n Myttiömäki Savitaipaleella.

Kestoaiheet Parikkalan rajanylityspaikka ja kaksoisraide ovat myös Viialaisen listalla.

— Kaksoisraide on jo rahoituskehyksessä, mutta jatkovaiheet on turvattava. Parikkalan rajanylityspaikan kehittämiseen kansainväliseksi tarvitaan suunnittelurahaa.


2. Yliopisto toivoo
koulutusleikkausten
lopettamista


Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksan kärkitoiveena on tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen leikkausten lopettaminen.

Hän toivoo valtiolta myös enemmän luottamusta siihen, että yliopistot saisivat päättää itsenäisemmin rahojensa käytöstä nykyisen ”hankehumpan” sijasta.

— Viimeiset kahdeksan vuotta yliopistojen toimintaa on tehostettu. Toivoisin, että jatkossa rahojen käyttöön liittyvissä asioissa yliopistoihin luotettaisiin enemmän. Hankehumppaa eli hankerahoitusta vähemmän ja enemmän vastuuta tieteen tekemisestä yliopistoille, Saksa sanoo.

Rehtorilla on myös lupaus budjetinlaatijoille.

— Jos saamme vaikka kaksi miljoonaa euroa yritysprojekteihimme, me kyllä monistamme sen moninkertaiseksi.

Saksa viittaa siihen, että eri tutkimusten mukaan koulutukseen sijoitetut eurot ovat tuottavaa verovarojen käyttöä.

Skotlantilaisen konsultointifirma BiGGAR Economicsin viime keväänä tekemän selvityksen mukaan LUT vaikuttaa Suomen talouteen yli 469 miljoonan euron voimalla.

Opetusministeriö on panostamassa uutta rahaa 30 miljoonaa euroa elinikäiseen oppimiseen. Siitä Saksa antaa kiitosta jo nyt.

— Toivottavasti rahoista neuvotellaan hyvässä yhteistyössä ministeriön kanssa.

3. Yrittäjiltä toive
sujuvammasta
rajaliikenteestä

Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari toivoo lähtökohtaisesti tiukkaa budjettikuria siltarumpupolitikoinnin sijaan.

— Mutta jos siltarumpuja mietitään, meillä on Etelä-Karjalassa tienpidon osalta paljon korjausvelkaa, Holtari sanoo ja viittaa esimerkiksi Myttiönmäen tilanteeseen Savitaipaleella.

Itä-Suomen maakunnat ovat nostaneet yhdessä esiin nopeamman rautatieyhteyden rakentamisen pääkaupunkiseudulle. Hankkeen käynnistämiseen Holtari kaipaa suunnittelurahaa.

Maija Kaibijainen

Nuijamaan raja-aseman liikenteen sujuvuutta on viime vuosina arvosteltu erityisesti elinkeinoelämän piiristä. Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari toivoo rajan ja tullin resurssien turvaamista.

— Etelä-Karjalan yritysten ja matkailun näkökulmasta olisi hyvä, että rajavartiolaitoksen ja tullin resurssit turvataan. Liikenne Suomen ja Venäjän rajalla ei ole nyt riittävän sujuvaa. Hidas raja ei saisi olla este elinkeinoelämän kehittymiselle.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoavalle Business Finlandille pitää Holtarin mukaan osittaa lisää panoksia.

— Vahvemmilla resursseilla paikalliset pienyrittäjät pääsisivät paremmin hyötymään Business Finlandin palveluista.


4. Kuntien
valtionosuuksiin
ei saa kajota


Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo, että nousukaudella koko Suomen pitäisi saada enemmän erilaisia kehityshankkeita eteenpäin.

— Yliopistokaupungissa toivotaan tietysti lisää rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lappeenranta on kiinnostunut olemaan mukana erilaisissa kehittämishankkeissa.

Etelä-Karjalan kaikki kunnat jakavat Jarvan toiveen siitä, että kuntien valtionosuuksia ei tulevina vuosina enää leikata.

— Budjetin pitää myös turvata kuntien verotulot. Ettei tule sellaisia päätöksiä, jotka leikkaavat kuntien verotuloja.

Jarvan mukaan Kaakkois-Suomi on pärjännyt viime vuosina hyvin kilpailussa suurten liikennehankkeiden rahoituksesta.

— Mutta korjausvelkaa on kertynyt teiden peruskunnossapitoon. Tämä on ongelma koko Suomessa ja myös meillä on paljon kohteita, jotka tarvitsevat kunnossapitoa.