Kunnat aloittivat henkiinjäämistaistelun — Lemi, Taipalsaari, Savitaipale ja Luumäki tiivistävät yhteistyötään, Jussi Stoor: ”Tilanne ei ole helppo yhdellekään Etelä-Karjalan kunnalle, samassa veneessä ollaan.”

Väki vähenee ja vanhenee, mutta Etelä-Karjalan kunnat pitävät kiinni itsenäisyydestään. Lemi aikoo kiristää verotusta ja on valmis tinkimään sote-palveluista.

Soila Puurtinen

Etelä-Karjalan väki vanhenee ja vähenee, kunnat kärvistelevät.
Etelä-Karjalan väki vanhenee ja vähenee, kunnat kärvistelevät.

Etelä-Karjalan kunnat aikovat pysyä itsenäisinä vähenevästä ja vanhenevasta väestöstä huolimatta. Esimerkiksi Taipalsaarella ja Lemillä on kasvavien sosiaali- ja terveysmenojen takia jo niin sanotusti tilanne päällä.

Ikääntyminen kasvattaa sote-menoja samalla kun asukasluku ja laskun maksajien määrä pienenee.

— Tämä on haasteellinen asetelma koko maakunnalle. Tilanne ei ole helppo yhdellekään kunnalle. Samassa veneessä ollaan, arvioi Lemin kunnanjohtaja Jussi Stoor.

Tilanne ei ole helppo yhdellekään kunnalle. Samassa veneessä ollaan. — Jussi Stoor

Asetelma vain kärjistyy sitä mukaa, kun mennään kohti vuotta 2030. Tuoreimman ennusteen mukaan Etelä-Karjalassa alle kouluikäisten määrä vähenee lähes 38 prosenttia. Sen sijaan 75 — 84-vuotiaiden ikäluokka suurenee 44 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden aiheuttamat menot asukasta kohti ovat nelinkertaiset verrattuna alle 75-vuotiaisiin.

Nopeasti ikääntyvällä Lemillä sote-palvelujen käyttö oli kasvanut maakunnassa suhteellisesti eniten ennakoituun verrattuna viimeisten kolmen vuoden aikana. Lemi maksaa niin sanottua tasauslaskua (clearing) Eksotelle 1,95 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään Lemin osuus Eksoten alijäämästä, nousee summa Eksoten tilinpäätöksen mukaan 2,17 miljoonaan euroon.

Lemi valmistautuu säästökuuriin ja veronkorotukseen

Vaikka Lemi oli varautunut menokasvuun, on edessä säästökuuri.

— Isot päätökset ovat tuloillaan. Puhumme tosi suurista summista. Toista miljoonaa euroa pitäisi vuositasolla jostain saada, kuvailee Stoor tilannetta.

Lemi hakee säästöjä jo kuluvalle vuodelle.

— Ja ilman muuta tulee esille veronkorotus ensi vuodelle. Lisäksi on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotta menot saadaan pysyvästi alemmalle tasolle.

Stoorin mukaan sote-menot ovat suurin syy Lemin talousvaikeuksille.

— Kunnan menoista suurin osa menee Eksotelle. Tällekin vuodelle kustannukset nousevat melkein 10 prosenttia. Se on ihan valtava summa.

Kuntien yhteistyöselvitys kääntää kaikki kivet

Länsi-Saimaan kunnat eli Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari ovat tilanneet konsultilta, Perlaconilta, kuntayhteistyöselvityksen. Se valmistunee ennen kesää.

— Lähtökohtana on ratkaista se, miten kunnat voisivat säilyttää itsenäisyyden. Mitään asiaa ei ole rajattu selvityksen ulkopuolelle, vaan kaikki käydään läpi, selvittää Stoor.

Eksote laatii parhaillaan uutta maakunnallista palveluverkkoa. Tavoitteena on taittaa kustannusten kasvua. Lemi on valmis palvelujen karsimiseen ja muutoksiin.

— On oltava maakunnan kattava suunnitelma, ei yksittäisen kunnan. Lemi ei ole vaatimassa mitään tiettyä palvelua, vaan odottaa Eksoten ratkaisua, sanoo Stoor.

Lappeenrannan väkiluku pieneni jo viime vuonna 200:lla

Lappeenrannan väestöennusteet synkkenevät. Tuoreimmassa ennusteessa väestömäärä pienenee 1,2 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samalla sote-menot kasvaisivat kuitenkin 11 prosenttia.

Lappeenrannan väkiluku pieneni jo viime vuonna 200:lla. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva toteaa, että väestöennusteeseen on suhtauduttava vakavasti.

— Mutta sitä ei voi hyväksyä. Kehitys on torjuttava elinkeinopolitiikalla ja hyvällä työllisyyskehityksellä. Syntyvyys laskee. Lappeenrannan pitäisi pystyä pärjäämään nykyistä paremmin sisäisessä maahanmuutossa. Yliopisto-opiskelijoita pitäisi saada jäämään tänne töihin.

Lappeenranta selvittää parhaillaan, mitä vanhusten määrän kasvu ja lasten määrän väheneminen tarkoittaa.

— Selvitämme, kuinka paljon nuorten kustannuksia, päivähoitoa ja koulupaikkoja, voi vähentää hallitusti ilman, että palvelujen laatua heikennetään.

Selvitämme, kuinka paljon nuorten kustannuksia, päivähoitoa ja koulupaikkoja, voi vähentää hallitusti ilman, että palvelujen laatua heikennetään. — Kimmo Jarva

Lappeenranta ei kosiskele naapureitaan

Lappeenrannalle tuli Eksotelta odotettua pienempi tasauslasku kolmelta viime vuodelta. Eksoten alijäämä mukaan lukien Lappeenrannan ”lisälaskuksi” jää 7,85 miljoonaa euroa.

Lappeenranta oli varoitellut, että se joutuu avaamaan tämän vuoden budjetin ja hakemaan säästöjä Eksoten menojen takia.

— Kyllä me nyt yritämme mennä tällä talousarviolla tämän vuoden. Eksoten menokehitys kuitenkin huolestuttaa, sanoo Jarva.

Vaikka naapurikunnat ovat hätää kärsimässä, ei Lappeenranta tavoittele kuntaliitoksia.

— Naapurit tekevät työtä sen eteen, että voisivat säilyä itsenäisinä. Kannustamme heitä siinä työssä, sanoo Jarva.

Osa Etelä-Karjalan kunnista on Eksoten clearingin perusteella saamassa takaisin liikaa maksamiaan osuuksia.

Savitaipale ja Rautjärvi harmaantuivat etuajassa

Eksoten talousjohtaja Liisa Mänttäri selvittää, että tällaisia kuntia ovat muun muassa Savitaipale ja Rautjärvi. Nämä kunnat ovat harmaantuneet muita kuntia aiemmin. Ikääntymismenot eivät iske näihin kuntiin enää niin voimakkaasti.

Sen sijaan Taipalsaarella ja Lemillä väestö ikääntyy nopeasti. Niille tuli tämän takia lisälaskua.

— Ja kun pienissä kunnissa väestö on aika pieni, niin esimerkiksi yksittäisen lapsen huostaanotto tai kalliit potilaat voivat heiluttaa kustannuksia paljonkin, toteaa Mänttäri.

Savitaipale on maksanut Eksotelle viimeisten kolmen vuoden aikana 2,98 miljoonaa euroa enemmän kuin kunta todellisuudessa on käyttänyt palveluja.

Kimmo Kainulainen vannoo maakunnallisen palveluverkon nimiin

Savitaipaleen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen sanoo kunnan varautuneen siihen, että se saa tasauksen perusteella jotain takaisin.

— Tämä rauhoittaa ainakin tilapäisesti meidän sote-menojen paineita.

Savitaipaleella väestö ennusteen mukaan vähenee 14 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, samalla sote-menot laskevat kolme prosenttia.

— Ilman muuta rakenteita ja toimintaa pitää sopeuttaa tarpeen mukaan, selvittää Kainulainen.

Kainulainenkin vannoo maakunnallisen palveluverkon nimiin.

— Savitaipale haluaa säilyttää lähiperuspalvelut, mutta maakunnallisen palveluverkon pitää olla järkevästi mitoitettu. Kokonaisuus ratkaisee.