Poikkeuksellinen kasvukausi ja lämpötilavaihtelut verottaneet etenkin öljykasveja ja kauraa — Lappeenrantalaisen Juha Saikon tilalla ruis kukoistaa ja kevätviljat huolettavat

Helteet ovat heikentäneet erityisesti kevätviljojen ja erikoiskasvien satonäkymiä.

Kai Skyttä

Lappeenrantalaisen maanviljelijän Juha Saikon tilalla viljellään ruista, ohraa, kauraa ja heinää.
Lappeenrantalaisen maanviljelijän Juha Saikon tilalla viljellään ruista, ohraa, kauraa ja heinää.

Heinäkuun kuivuus ja lämpö ovat jouduttaneet viljelykasvien valmistumista, mutta samalla myös heikentäneet erityisesti kevätviljojen ja erikoiskasvien alkukesän lupaavia satonäkymiä.

ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija Asko Laapas kertoo kuivuuden vaikuttaneen etenkin maakunnan kotieläintalouden tarvitsemaan säilörehuun.

— Toinen säilörehusato jäi melko lailla vaatimattomaksi. Heinä tarvitsee kasvaakseen paljon vettä.

Laapas huomauttaa, että sateen määrissä on paikallisia vaihteluita, joten kasvuolosuhteet vaihtelevat erittäin paljon sekä alueellisesti, että tilojen välillä. Lappeenrannan ympäristössä vettä tuli moniin muihin alueisiin verrattuna enemmän.

— Mutta sekin tuli aavistuksen myöhään, Laapas toteaa.

Mikäli sateita tulee vielä, kolmas säilörehusato saattaa olla tyydyttävä. Myös kaura kärsii erityisesti helteestä ja lämpötilojen rajusta vaihtelusta.

— Siellä on iso riski, että iso osa jyvistä on hyvin pientä ja kevyttä. Kaura viihtyy viileämmissä kasvuolosuhteissa, sille äkilliset hellejatkot eivät ole hyväksi.

Loppukesän yöhallojen ja pakkasten pelätään aiheuttaneen vikoja kehittyvien jyvien ja siementen laatuun ja itävyyteen. Laappaan mukaan erikoiskasvit, kuten peruna, ovat kärsineet eniten halloista.

Myös kuivuus on saattanut alentaa perunan mukulalukua ja aiheuttaa epätasaisuutta mukuloiden muodostukseen, jos kastelua ei ole ollut käytettävissä, eivätkä kuuroluonteiset sateet ole osuneet perunapelloille.

Sateita tarvittaisiinkin nyt pikaisesti perunaviljelmillä. Kuivuus on pitänyt perunan ruton hyvin kurissa, mutta aiheuttanut rupisuutta mukuloihin erityisesti Etelä-Suomessa.

Kai Skyttä

Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi lähes koko maassa.

Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan hyväksi

Rukiin puinnit ovat pääsemässä Etelä-Suomessa täyteen vauhtiin sään niin salliessa. Laapas kertoo, että puinti vaatii poutaisen sään.

— Pitäisi olla mielellään poutapäiviä useampi peräjälkeen. Vilja on kuivattava, jotta se säilyy ja pysyy hyvälaatuisena. Kuivaaminen lisää kustannuksia.

Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi lähes koko maassa niin määrältään kuin laadultaankin. Ainoastaan Etelä-Karjalassa syysvehnäsadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi.

Paikalliset rajut sadekuurot ovat lakoonnuttaneet jonkin verran ruiskasvustoja. Syysöljykasvien sato arvioidaan keskimääräiseksi useimmilla alueilla. Sadon laatu arvioidaan vähintään tyydyttäväksi.

Kevätviljojen satonäkymät ovat hyvin vaihtelevat kylvöjen ajoituksen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Kuivuus on vaivannut kasvustoja juhannuksen jälkeen, mikä on heikentänyt satotoiveita.

— Tämä on ollut niin poikkeuksellinen kasvukausi ja kesä siinä, että lämpötilanvaihtelut ovat olleet niin valtavia. On ollut hellejaksoja, mutta sitten on ollut myös todella keskimääräistä viileämpiä ajanjaksoja tänä kesänä paljon.

Yleisesti ottaen kevätvehnän satonäkymät ovat kevätviljoista lupaavimmat. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi useimmilla alueilla. Etelä-Karjalassa kevätvehnäsadon arvioidaan kuitenkin jäävän 5—20 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi.

Rehuohran ja kauran sadon arvioidaan myös jäävän keskimääräistä huonommaksi Etelä-Karjalassa. Kevätviljojen laatu arvioidaan tyydyttävästä hyvään useimmilla alueilla.

Kai Skyttä

Heinäkuun kuivuus ja lämpö ovat jouduttaneet viljelykasvien valmistumista.

Öljykasvit kärsineet tuholaisista ja kuivuudesta

Osalla alueista kärsii toukokuun sateiden aiheuttamasta pellon pinnan kuorettumisesta, jossa pellon pinta kovettuu. Laappaan mukaan myös Lappeenrannan alueella on kärsitty peltojen kuorettumisesta.

— Osa itäneistä jyvistä ei tule pellon pintakerroksesta läpi, ja silloin ne kasvustot ovat paikoin vähä harvahkoja.

Rypsi- ja rapsisato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Tuholaiset ja kuivuus ovat aiheuttaneet kevätöljykasveille suuret satotappiot. Tappio koskee myös Lappeenrannan aluetta.

— Öljykasvi on alkuvaiheessa hyvin heiveröinen. Alkukesän kasvuolosuhteet eivät olleet mitenkään otolliset öljykasveille, Laapas kertoo.

Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään eri puolilla maata. Kuivuus pysäytti härkäpavun kasvun, minkä takia satomenetykset ovat paikoin merkittäviä. Ainoastaan Hämeessä ja Etelä-Karjalassa arvioidaan saavutettavan keskimääräinen sato.

Mustaherukan sato on kokonaisuutena jäämässä keskimääräiseksi. Alkukesän suotuisten säiden ansiosta marjakoko on hyvä ja heinäkuun aurinkoisten säiden ansiosta marjat ovat makeita.

Kesäomenien sadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi. Aurinkoisten säiden ansiosta vadelmat ovat olleet laadultaan hyviä ja sadon määrästä odotetaan normaalia.

Kai Skyttä

Juha Saikko muistelee, että vuonna 1987 tilan pellot puitiin vasta marraskuun puolella.

Saikon tilalla ruis kukoistaa ja kevätviljat huolettavat

Lappeenrantalaisen maanviljelijän Juha Saikon tilalla viljellään tänä vuonna ruista, ohraa, kauraa ja kymmenkunta hehtaaria heinää. Rukiin puinti alkoi tilalla viikko sitten ja Saikon mukaan sadosta on tulossa hyvä.

— Rukiin sato on ainakin meillä keskimääräistä parempi. Ruis talvehti hyvin ja se on kestänyt nämä hurjat kelit jotenkin pystyssä vielä.

Kevätviljoja tilalla ei ole päästy vielä puimaan. Saikon mukaan poutainen sää olisi puinnin kannalta paras vaihtoehto.

— Varmaan pari kolme viikkoa menee vielä ennen kuin kevätviljoja ruvetaan puimaan. Se on ilmoista nyt tästä eteenpäin kiinni.

Kevätviljat ovat kärsineet kesän kasvuolosuhteista syysviljoja enemmän. Kuivuuden ja helteen aiheuttamien tuhojen laajuus selviää kuitenkin vasta puinnin jälkeen.

— Heinäkuun pitkä helle oli liian pitkä jyvänmuodostuksen kannalta. Se varmaan vaikutti jyvämäärään ja kokoon. Huippusatoa ei tule, mutta jos tulisi edes normaali sato.

Tämänvuotiset kasvuolosuhteet ovat kuitenkin Saikon mielestä selkeästi paremmat edellisvuoteen verrattuna. Sadosta tulee myös tänä vuonna huomattavasti parempi.

— Jos viime vuoteen verrataan, niin siinä ei hääviä satoa tarvitse. Onhan tämä nyt selvästi parempi kuin viime kesä. Viime kesä oli todella huono kautta suomen, ja kuivuusongelmaa oli todella paljon.

Tämän vuoden puinti on Saikon mielestä ajallisesti normaalin rajoissa. Saikko muistelee, että vuonna 1987 tilan pellot puitiin vasta marraskuun puolella.

— Meikäläisen historian korjuullisesti huonoin kesä. Kylmä ja märkä.

Kai Skyttä

Paikalliset rajut sadekuurot ovat lakoonnuttaneet jonkin verran ruiskasvustoja. Juha Saikon tila välttyi raekuuroilta.