Lääkäripäivystys Lappeenrannan keskussairaalassa on ajoittain ruuhkainen — Osa potilaista hakeutuu päivystykseen, vaikka potee pitkäaikaista ja kiireetöntä hoitoa vaativaa vaivaa

Ylilääkäri Pekka Korvenoja huomauttaa, että päivystys ja ensihoito päivystys joutuvat toistuvasti ottamaan liikaa kuormaa pitkäaikaissairaiden hoitamisesta — Potilasmäärät ovat lisääntyneet myös Armilan ja Sammonlahden kiirevastaanottojen sulkeuduttua

Arkisto

Ylilääkäri Pekka Korvenoja muistuttaa, että lääkäripäivystys on tarkoitettu kiirevastaanotoksi. Jos samaa kiusallistakin vaivaa on potenut jo 2— 3 viikkoa, ei sunnuntai-ilta ole oikea ajankohta tulla hakemaan apua.
Ylilääkäri Pekka Korvenoja muistuttaa, että lääkäripäivystys on tarkoitettu kiirevastaanotoksi. Jos samaa kiusallistakin vaivaa on potenut jo 2— 3 viikkoa, ei sunnuntai-ilta ole oikea ajankohta tulla hakemaan apua.

Lääkäripäivystys Lappeenrannan keskussairaalassa pääsee ajoittain ruuhkautumaan.

Normaalisti tähän aikaan vuodesta podetaan flunssaa ja vatsatautia, niin nytkin, mutta ei kuitenkaan epidemioiksi asti.

Suurimmaksi osaksi ruuhka ja pitkät jonotusajat johtuvat siitä, että ihmiset hakeutuvat väärään aikaan väärään paikkaan tai unohtavat ennakkosoiton.

Oikeasti pitkäaikaista kiireetöntä vaivaa kuuluu hoidattaa Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) perusterveydenhuollossa.

Sieltä tai yksityiseltä lääkäriasemalta haetaan myös lääkärintodistus ajokorttia varten.

— Lääkäripäivystys on tarkoitettu kiirevastaanotoksi. Jos samaa kiusallistakin vaivaa on potenut jo 2— 3 viikkoa, ei sunnuntai-ilta ole oikea ajankohta tulla hakemaan apua, muistuttaa päivystyksen ylilääkäri Pekka Korvenoja ystävällisesti, mutta samalla napakasti.

Hän ymmärtää, että jokainen ihminen suhtautuu subjektiivisesti omaan sairauteensa.

Sen takia kynnys hakeutua hoitoon on usein hyvin matala.

Soitto etukäteen

Ylilääkäri ei suinkaan vähättele nuhaa, kuumetta tai oksennus- ja ripulitautia.

Joskus saman oireen takana saattaa piilotella myös jokin vakava tauti, joka täytyy selvittää.

Tuntien jonottamiselta kuitenkin säästyy, kun ennen lääkäriinlähtöä ottaa yhteyttä ensisijaisesti päivystysapu 116 117 -palveluun.

— Sieltä ammattilainen osaa varmistaa vaivojen ja oireiden laadun sekä arvioida, onko käynti päivystyksessä aiheellinen. Se helpottaa epävarmuuteen, jota kotona ehkä tunnetaan.

Jos kotihoito riittää, sairaanhoitaja antaa tapauskohtaiset hoito-ohjeet.
Samassa puhelussa saa ajanvarauksen.

Jos ihmiset soittamatta astelevat vain suoraan päivystykseen, kuten nyt usein tapahtuu, ruuhkaa on mahdoton välttää.

— Uskon, että sujuva menettelytapa opitaan puolin ja toisin.

Päivystysaika voi olla keskellä yötä

Päivystyksen ruuhkautumiseen vaikuttaa myös se, että Armilan ja Sammonlahden kiirevastaanotot on siirretty akuuttisairaalaan.

Sammonlahdesta tuli kuitenkin yksi ns. päivälääkäri vahvistamaan sairaalan päivystystä.

Hän näkee myös, että päivystys ja myös ensihoito joutuvat toistuvasti ottamaan liikaa kuormaa pitkäaikaissairaiden hoitamisesta.

— Iso ongelma on siinä, että ihmiset käyttävät päivystystä hyväksi, jos peruspalvelut eivät toimi.

Ylilääkäri luonnehtii ruuhkaa ajoittaiseksi. On päiviä, jolloin potilaita on runsaasti ja vastavuoroon hiljaisempaa.

Päivystysvastaanotto pyörii ympäri vuorokauden. Valtaosa potilasvirrasta saa tarvitsemansa avun aamukahdeksan ja iltakymmenen välillä.

Sähköinen ajanvaraus toimii kuitenkin ympäri vuorokauden, joten Korvenojan mielestä on ymmärrettävä, että päivystysaika voi ajoittua myös keskelle yötä.

— Tavoitteena on, että ajoista pystyttäisiin pitämään kiinni, eikä asiakkaan tarvitse odottaa vastaanotolle pääsyä.

 — Tämä todennäköisesti parantaa asiakastyytyväisyyttä, vaikka aika olisikin yöaikaan. Kun vaiva vaatii päivystävän lääkärin apua, päivystykseen on varauduttava saapumaan myös epämukavaan aikaan.

Luetuimmat

Kommentoidut