Salpalinjan bunkkereista löytyi ennätysmäärä horrostavia lepakoita – Pohjanlepakko viihtyy niin hyvin omissa oloissaan, että se varaa kokonaisen bunkkerin itselleen

Viikonlopun lepakkolaskennoissa Salpalinjan linnoituksista löydettiin yli 400 talvehtivaa lepakkoa. Osaltaan tulosta selittää erikoinen talvi.

Ville Vasko

Pohjanlepakko talvehtii mielellään omissa oloissaan. Luonnontieteellisen keskusmuseon Ville Vasko kuvasi tämän horrostavan yksilön Salpalinjan bunkkerissa.
Pohjanlepakko talvehtii mielellään omissa oloissaan. Luonnontieteellisen keskusmuseon Ville Vasko kuvasi tämän horrostavan yksilön Salpalinjan bunkkerissa.

Salpalinjan lepakkolaskennoissa löytyi viime viikonloppuna ennätysmäärä lepakoita. Linnoitusketjun bunkkereista löydettiin yli 400 horrostavaa lepakkoa.

Laskentaa koordinoinut suunnittelija Ville Vasko Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus) kertoo, että todennäköisesti hyvä tulos liittyy poikkeuksellisen lauhaan talveen.

– Talvi on ollut erikoinen. Yksi syy voi olla, että lepakot ovat paremmin esillä. Ne olivat paremmin löydettävissä, kun ne eivät ole menneet niin syvälle koloihin.

Linnoitusketjun lepakoiden talvehtimista on seurattu noin 15 vuoden ajan. Yleensä löytyneiden lepakoiden määrä on vaihdellut 300:n molemmin puolin. Aiempi ennätys oli Vaskon mukaan noin 350 lepakkoa.

Ville Vasko

Linnoitusrakenteista löydettiin viikonloppuna yhteensä viittä eri lepakkolajia. Kuvassa talvihorrostavia isoviiksisiippoja.
Linnoitusrakenteista löydettiin viikonloppuna yhteensä viittä eri lepakkolajia. Kuvassa talvihorrostavia isoviiksisiippoja.

Bunkkereista löytyi viittä lepakkolajia

Eniten laskijat löysivät pohjanlepakkoja, joka on yksi Suomen yleisimpiä lepakkolajeja. Pohjanlepakot talvehtivat mieluusti omissa oloissaan, ja Vaskon mukaan tyypillinen havainto onkin, että yhdessä bunkkerissa talvehtii yksi pohjanlepakko.

– Jokaisella on oma bunkkerinsa.

Pohjanlepakon lisäksi laskennassa löytyi korvayökköjä, vesisiippoja, viiksisiippoja ja isoviiksisiippoja. Seitsemästä Suomessa lisääntyvästä lepakkolajista Salpalinjalta löydettiin siis viisi.

Vaskon mukaan Salpalinja on valtakunnallisesti merkittävä lepakkopaikka, mutta ei välttämättä niinkään lepakoille, vaan tutkijoille.

– Normaalisti lepakot talvehtivat kivenkoloissa ja kallionkoloissa, minne ihminen ei mahdu. Salpalinjalle tutkijoiden on helppo päästä.

Vasko kertoo, että lepakot ovat aika paikallisia eläimiä. Vaikka Salpalinja tarjoaa erinomaisen talvehtimispaikan, linnoituksissa horrostaa vain täkäläisiä lepakoita. Muualla Suomessa lepakot hakeutuvat niihin paikkoihin, mitä sieltä löytyy.

Ville Vasko

Lepakkolaskennat tehtiin Salpalinjalla pääosin vapaaehtoisvoimin. Kussakin bunkkerissa vietettiin vain pari minuuttia, etteivät lepakot heräisi turhaan.
Lepakkolaskennat tehtiin Salpalinjalla pääosin vapaaehtoisvoimin. Kussakin bunkkerissa vietettiin vain pari minuuttia, etteivät lepakot heräisi turhaan.

Horrostava lepakko ei helposti herää

Lepakot viettävät talven horroksessa. Vasko kuvailee horrosta syvemmäksi kuin esimerkiksi karhujen nukkuma talviuni.

– Horrostaessa lepakoiden ruumiinlämpö painuu lähelle ympäristön lämpötilaa.

Lepakkolaskijoista horrostavat lepakot eivät Vaskon mukaan häiriinny, mutta bunkkereissa pyritään toimimaan nopeasti. Laskijat viettävät bunkkerissa pari minuuttia ja pyrkivät olemaan sohimatta lepakoita lampuillaan liikaa, koska turha herääminen kesken horroksen olisi niille haitallista.

Vaskon mukaan lepakot ovat taitavia löytämänä sellaisia paikkoja, joissa on hyvä talvehtia. Lepakot horrostavat paikoissa, joissa lämpötila pysyy tasaisen viileänä ja jossa on riittävän kosteaa. Tähän Salpalinjan bunkkerit sopivat täydellisesti.

Horrostavista lepakoista toivotaan yleisöhavaintoja

Ville Vasko

Viime talvena laskijat liikkuivat lumikengillä ja suksilla. Tällä kertaa Salpalinjalla pystyi liikkumaan kumisaappailla ja esteeksi muodostuivat paikat, joissa vesi oli liian syvää.
Viime talvena laskijat liikkuivat lumikengillä ja suksilla. Tällä kertaa Salpalinjalla pystyi liikkumaan kumisaappailla ja esteeksi muodostuivat paikat, joissa vesi oli liian syvää.

Viime viikonlopun lepakkolaskennoissa päästiin vierailemaan useammissa bunkkereissa kuin aiemmin. Tämäkin johtui lauhasta talvesta: Lumikenkien ja suksien sijaan linnoitusalueella pääsi liikkumaan kumisaappailla.

– Osassa bunkkereista oli niin paljon vettä, etteivät saappaanvarret riittäneet. Kahluusaappailla pääsi joihinkin, mutta edes niillä ei päässyt kaikkiin.

Yhteensä laskijoita oli liikkeellä kuusi: Vasko ja viisi vapaaehtoista. Laskenta keskittyi Salpalinjan eteläisimpiin osiin.

Bunkkereiden lisäksi lepakot talvehtivat myös muun muassa maakellareissa. Ville Vasko toivookin yleisöltä havaintoja talvehtivista lepakoista esimerkiksi Luomuksen ylläpitämään Laji.fi -tietokantaan.

– Varsinkin isommista määristä olisi mielenkiintoista tietää, Vasko sanoo.

Ville Vasko

Pohjanlepakko talvehtii Salpalinjalla. Ville Vasko arvelee, että poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi normaalia isompi osa lepakoista talvehtii tänä vuonna paikoissa, joista laskijat löysivät ne.
Pohjanlepakko talvehtii Salpalinjalla. Ville Vasko arvelee, että poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi normaalia isompi osa lepakoista talvehtii tänä vuonna paikoissa, joista laskijat löysivät ne.

Ville Vasko

Ville Vaskon mukaan bunkkereissa havaittiin pääasiassa lepakoita, mutta jonkin verran bunkkereissa talvehtii myös päivä- ja yöperhosia. Kuvassa liuskayökkösiä.
Ville Vaskon mukaan bunkkereissa havaittiin pääasiassa lepakoita, mutta jonkin verran bunkkereissa talvehtii myös päivä- ja yöperhosia. Kuvassa liuskayökkösiä.

Lepakot

Suomessa havaittu 13 lajia

Suomen luonnossa on havaittu yhteensä 13 lepakkolajia.

Salpalinjan lepakkolaskennassa havaittiin niistä 5 lajia.

Salpalinjalla havaittiin pohjanlepakko, korvayökkö, vesisiippa, viiksisiippa ja isoviiksisiippa.

Suomen luonnossa lisääntyy 7 lepakkolajia. Edellä mainittujen lisäksi niitä ovat ripsisiippa ja pikkulepakko.