Etelä-Karjalan kunnat tahtovat Eksotelta säntillisempää ja ajantasaisempaa tietoa taloudesta kuin nykyisin: jäsenkunnat aikovat tiukentaa omistajaohjaustaan

Kunnat edellyttävät saavansa Eksotelta säntillisemmin ja ajantasaisempaa talousseurantaa kuin nykyisin.

Mika Strandén

Etelä-Karjalan kunnat aikovat suitsia Eksoten taloudenpidossa. Uudet pelisäännöt on kirjattu päivitetty perussopimukseen, joka tulee voimaan vuoden alusta.
Etelä-Karjalan kunnat aikovat suitsia Eksoten taloudenpidossa. Uudet pelisäännöt on kirjattu päivitetty perussopimukseen, joka tulee voimaan vuoden alusta.

Jäsenkunnat aikovat tiukentaa omistajaohjaustaan Eksotessa (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri).

Kuntajohtajien neuvotteluryhmä on hionut valmiiksi perussopimuksen, jossa tiivistyy nimenomaan talouden kustannusseuranta.

Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa sanoo, että tavoitteena on parantaa keskinäistä yhteistyötä Eksoten kanssa. Hän näkee sopimuksen hengeltään myönteisenä.

— Tärkeintä on tarkentaa, että me kaikki jäsenkunnat omistajatahoina ja Eksote olemme samassa veneessä.

— Monessa kohdin on kyse vain siitä, että tulkinnanvaraiset ilmaukset täsmentyvät ja voimme yhteisten pelisääntöjen ansiosta ymmärtää toisiamme paremmin.

Kunnat edellyttävät saavansa Eksotelta säntillisemmin ja ajantasaisempaa talousseurantaa kuin nykyisin.

Toisaalta kuntajohtajien neuvotteluryhmä olisi ennakkoon toimitusjohtajan tukena erityisesti talousasioiden valmistelussa.

Samoin halutaan varmistaa, että perussopimuksen alaiset päätökset on ensin neuvoteltu kuntapäättäjien kanssa, ennen kuin ne päätyvät Eksoten hallintoelimiin.

”Eksoten talous on pidettävä maltillisena”

Sopimusluonnokseen on kirjattu muun muassa, että jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät palvelun käytön ja tarpeen suhteen tiukemmassa aikataulussa kuin tähän asti.

Kolmen vuoden väli lyhenee kahdeksi vuodeksi.

Esimerkiksi melkoinen osa Lemin kunnan tämän hetken alijäämästä on peräisin juuri Eksoten tasausmaksusta.

— Me Taipalsaarella olimme vähällä joutua lakkauttamaan koulun samaisen clearing-maksun takia, Kuuramaa lisää.

Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen sanoo kaivanneensa tiukempaa omistajaohjausta viime vuosina siksi, että Eksote on saattanut yllättää tiedolla menolisäyksistä kesken vuoden.

— Monessa Etelä-Karjalan kunnassa sosiaali- ja terveysmenot näyttelevät jopa yli puolta talousarviosta. Tilanne on hankalasti hallittavissa, jos kustannuksiin ei voi etukäteen varautua.

Huuskonen korostaa olevan tosiasia, että kaikkien Etelä-Karjalan kuntien talous on heikoissa kantimissa.

— Meidän on etsittävä rakenteellisia säästöjä omasta toiminnastamme ja pidettävä myös Eksoten talous maltillisena. Ne eivät ole helppoja rasteja.

Mahdolliset kertyneet alijäämät olisivat Huuskosen mukaan myrkkyä sote-uudistuksen toteutuessa, sillä ne jäisivät jäsenkuntien maksettaviksi.

Kari Kuuramaan mielestä on näkyvissä merkkejä siitä, että Eksotessa on ymmärretty kuntien talousahdinko. Eksote pyrkii yhteistoimintaneuvotteluilla sopeuttamaan palveluitaan ja kulujaan sen mukaan, että ne on mahdollista kattaa jäsenkuntatuotoilla.

Päivitetty perussopimus tulee voimaan vuoden alussa. Se on parhaillaan hyväksyttävänä kunnanhallituksissa ja tulossa lähiaikoina kunnanvaltuustojen käsittelyyn.