Lappeenrannan kauppatorin pohjoisreunan maisemaan iso muutos — Rakennusrivistö yhtenäistyy, tori rajautuu ja pohjoistuulilta pääsy kielletty

Kauppatorin pohjoiselle sivustalle nousee tiivis ja tasaisen korkea rakennusrivistö. Sen arvioidaan enemmänkin jäsentävän kuin ahdistavan torin maisemaa.

Marleena Liikkanen

Saga palvelutalo (vasemmalla) ja Rakuunheikki (oikealla) saavat seuraa yläkerroksiinsa, kun työväentalon paikalle (keskellä) kohoaa tulevaisuudessa uudistalo. Kaavaprosessin mukaan paikalle tulee seitsenkerroksinen talo, jonka ylin kerron on sisään vedetty.
Saga palvelutalo (vasemmalla) ja Rakuunheikki (oikealla) saavat seuraa yläkerroksiinsa, kun työväentalon paikalle (keskellä) kohoaa tulevaisuudessa uudistalo. Kaavaprosessin mukaan paikalle tulee seitsenkerroksinen talo, jonka ylin kerron on sisään vedetty.

Lappeenrannan kauppatorin maiseman mullistus jatkuu. Lopputuloksena on, että torin pohjoisreunalle, Oksasenkadun varteen, kohoaa yhtenäinen, tasavahvojen rakennusten rivistö.

Maisema on jo nyt muuttunut entisestä. Saga palvelutalon tornit ovat korkeuksissa sekä Rakuunaheikki valmis. Karjalankulman tontin kaavamuutos sallii Oksasenkadun varteen kuusikerroksisen talon, ja Weeran tontille omistaja mielii seitsenkerroksista taloa.

Lappeenrannan työväenyhdistyksen tontille on määrä tulla seitsenkerroksinen talo, jonka ylin kerron sisäänvedetty ja alempia suppeampi.

Muuttuuko kauppatorin maisema ahtaaksi vai paraneeko se? Etelä-Saimaan haastattelemat henkilöt ovat enemmän jälkimmäisellä kannalla.

"Aurinko paistaa aivan toisesta suunnasta"

Lappeenrannan toriyhdistyksen puheenjohtaja Antti Pyysing ei näe ongelmaa siinä, että kauppatorin kupeeseen kohoaa aiempaa korkeampia rakennuksia.

— Koska kyse on kauppatorin pohjoisreunasta, uudet rakennukset eivät varjosta kauppatoria. Aurinko paistaa aivan toisesta suunnasta. Talot antavat torille uutta ulkonäköä.

Pyysing pitää hyvänä sitä, että uudet talot tuovat mukanaan uusia asuntoja ja asukkaita sekä uusia potentiaalisia asiakkaita.

— Uskon kauppiaiden hyötyvän, kun uudet asukkaat oppivat käyttämään kauppahallia, torin palveluja ja kahvikioskeja.

Kauppatori korkeat rakennukset.jpg

"Kauppahalli tekee kauppatorin"

Etelä-Karjalan museon rakennustutkija Sini Saarilahti pitää tasakorkuisuutta nykytilanteessa etuna. Rakennusten linjasta tulee yhtenäinen. Toinen kysymys on hänen mukaansa se, olisiko lopputulos erinäköinen, jos koko kortteli olisi kaavoitettu kokonaisuutena, eikä tonteittain.

Saarilahti luonnehtii kauppatoria pienehköksi mutta omaleimaiseksi. Hän pitää kauppahallia torin kannalta ensiarvoisena rakennuksena.

— Kauppahalli rajaa toria ja tekee siitä kauppatorin huolimatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu.

Saarilahti muistuttaa, että kauppatori on pysynyt kooltaan samana. Vaikka rakennukset kehystävät sitä aiempaa enemmän, tori itsessään ei siitä pienene ja ympäröivät kadut pysyvät ennallaan.

Oma kysymyksensä on hänen mukaansa se, mikä on kauppatorin ja kauppahallin rooli tulevaisuudessa, kun torin käyttö on vähentynyt alkuperäisestä.

"Kauppatori saa selkeät rajat"

Kauppatorin luonne ja tilallinen kokemus vahvistuvat, kun se saa aiempaa selkeämmät reunat, kuten monessa kaupungissa on jo vanhastaan. Näin sanoo Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä.

Kauppatorin miljöö on Pimiän mukaan rajautunut aiemmin huonosti ympäristöstään. Hän uskoo, että kauppatori tuntuu tulevaisuudessa nykyistä enemmän torilta, kun sillä on selkeät rajat. Asukasmäärän lisääntyminen keskustassa kasvattaa myös torin käyttäjien määrää.

Minna Mänttäri

Kauppahallin takaisten asuintornien välistä torille pääsee ilmaa, valoa sekä iltapäivän ja alkuillan aurinkoa.
Kauppahallin takaisten asuintornien välistä torille pääsee ilmaa, valoa sekä iltapäivän ja alkuillan aurinkoa.

"Palvelutalon seinä karmean värinen"

Lappeenrannan kaupunkikuvaan perehtynyt arkkitehti Klaus Pelkonen löytää kauppatorin uudistuvasta maisemasta hyvää sekä huonoa. Torin pohjoisreunaan muodostuva yhtenäinen rakennusrivistö on hänen mielestään hyvä asia.

Hän ei anna täysiä pisteitä Saga palvelutalon tummalle tiiliseinälle.

— Palvelutalo on aika karmean näköinen. Tiilen värin malli on otettu työväentalon seinästä, mutta yhtä hyvin malli olisi voitu ottaa torin länsipuolen vaaleista torneista. Olisi mieluummin jatkettu niiden talojen linjaa.

Häneltä ei löydy ymmärtämystä työväentalon paikalle kaavoitettavan uuden talon seitsemännelle kerrokselle.

— Se ei ole mikään peruste, että seitsemäs kerros on sisään vedetty. Miksi työväentalolle pitäisi antaa enemmän rakennusoikeutta kuin naapurille, Pelkonen kysyy.

Neljästä tornitalosta tuli vain kaksi

Kai Skyttä

Kauppatorin itäreunaan tuli vain kaksi tornitaloa, vaikka joskus sinne kaavailtiin neljää.
Kauppatorin itäreunaan tuli vain kaksi tornitaloa, vaikka joskus sinne kaavailtiin neljää.

Klaus Pelkonen on eläkkeellä oleva kaupungin rakennusvalvonnan johtaja. Hän muistelee, että aikoinaan kauppatorin itäreunalle kaavailtiin neljää tornitaloa. Niistä lopulta toteutui vain kaksi. Hänen mielestään kaikki neljä olisivat saaneet tulla. Ne olisivat antaneet näköä torille.

Entisen Säästöpankin taloa Pelkonen kuvaa oman aikakautensa tyylikkääksi rakennukseksi. Myöhemmin rakennettiin Pohjolan talo, jossa toimii nyt Kela.

— Pohjolan talon hyvä puoli on tornimaisuus. On toinen asia, onko talo hyvännäköinen.

Tornitaloideaa on Pelkosen mukaan hyödynnetty onnistuneesti torin länsipuolen talossa, jonka alakerroksissa toimivat Intersport ja pysäköintitalo. Rakennuksessa on kolme erillistä asuintornia, jotka tuovat ilmavuutta.

Yksi pitkä rakennus esti tuulitunnelin syntymisen

Kauppatorin eteläreunaan suunniteltiin Pelkosen mukaan alun perin kahta erillistä taloa, mutta siihen tuli yksi pitkä, viisikerroksinen. Kahden talon väliin olisi muodostunut tuulitunneli, josta etelätuuli olisi päässyt puhaltamaan. Tuulen kannalta yksi ehyt rakennus on parempi kuin kaksi erillistä.

Kauppahalli on Pelkosen mielestä torin ilmeen kannalta välttämätön rakennus. Hän toivoo, että tori ja kauppahalli säilyttävät asemansa myös tulevaisuudessa, sillä hän pitää vanhaa toriajattelua miellyttävänä.

Aurinko paistaa aivan toisesta suunnasta. — Antti Pyysing

— Kokoonnutaan ulos, jossa on yhtä ja toista kaupan. Koko länsimainen kaupunkisuunnittelu juontuu aukioista, ja torit lähtevät liikkeelle aukioista.