Maksut nousevat — samalla Lappeenrannan Energia tulouttaa kaupungille 12 miljoonaa euroa

12 miljoonan ansiosta kaupunki ei joudu korottamaan veroprosenttiaan. Lappeenranta pysyy kovana verottajana, ja maksutkin ovat yli maan keskitason.

Maksut nousevat — samalla Lappeenrannan Energia tulouttaa kaupungille 12 miljoonaa euroa

Lappeenrannan Energia tulouttaa Lappeenrannan kaupungin kassaan vuosittain noin 12 miljoonaa euroa. Noilla miljoonilla, joita piiloverotukseksikin kutsutaan,  on iso merkitys kaupungille.

Niiden avulla kaupunki välttyy korottamasta veroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Yhden veroprosenttiyksikön tuotto on 11,5 miljoonaa euroa.

Yhtälö näyttää vähän ikävältä. Jätevesipuhdistamon rahoitus on vielä ratkaisematta. Arto Taipale

Energia-konsernin vuoden 2017 talousarvion mukaan konsernin kaikkien tuotteiden hinnat ovat jonkin verran valtakunnan keskihintojen yläpuolella.

Sähkön siirtohinta ja jätevesimaksu nousevat ensi vuoden alusta 10 prosenttia. Edellinen 10 prosentin korotus tehtiin kumpaankin maksuun tämän vuoden alussa.

Myös kaupungin ensi vuodenkin veroprosentti, 21, huitelee korkealla, ja täyttää kriisikuntakriteerin.

Suunnitelman mukaan Lappeenrannan Energia tulouttaa kaupungille tänä vuonna korkotuottona 8,5 miljoonaa euroa ja osinkoina 3,5 miljoonaa euroa.

Viime vuonna energiayhtiö tuloutti peräti 14,7 miljoonaa euroa. Kuluvasta vuodesta eteenpäin tuottotavoite pysynee maltillisempana eli 12 miljoonan euron tasolla energiakonsernin isojen investointipaineiden takia.

Verosuunnittelulla korkovähennyksiä

Lappeenrannan Energia maksaa kaupungille saamistaan noin 120 miljoonan euron lainoista korkeaa, 6 — 8 prosentin, korkoa. Lain mukaan saman konsernin sisäisten lainojen korot pitäisi määritellä markkinaehtoisesti.

Vuosittain yhtiö vähentää yli kahdeksan miljoonan euron korkokulut valtion verotuksessa. Lappeenrannan Energia ei lyhennä ollenkaan kaupungin lainoja.

Verosuunnittelustaan huolimatta Lappeenrannan Energia maksoi viime vuoden verotilastojen mukaan Etelä-Karjalan yrityksistä kolmanneksi eniten veroja, 1,8  miljoonaa euroa.

Edelle pääsivät vain Tornator ja Etelä-Karjalan osuuskauppa.

Lappeenrannan Energia teki viime vuonna ennätyksellisen 22,5 miljoonan euron tuloksen. Sitä paransi 8,3 miljoonan euron kirjanpidollinen myyntivoitto verkonrakennusyhtiön omistusjärjestelyistä.

Liikevaihto oli viime vuonna 124,2 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina liikevaihdon ennakoidaan säilyvän 120 — 125 miljoonan euron tasolla. Tulostaso saattaisi alentua 8 — 10:een miljoonaan euroon.

Maakaapelointi kallista maaseudulla

Kai Skyttä

Ilmaverkot korvataan kalliilla maakaapeloinnilla.

Kahdella peräkkäisellä sähkön siirtohinnan korotuksella Lappeenrannan Energiaverkot voi kattaa vuosittain 4 — 5 miljoonan euron lisäinvestoinnit.

Sähkömarkkinalaki velvoittaa, että vuoden 2028 jälkeen myrskyn tai lumikuorman takia ei asemakaava-alueella saa tulla yli kuusi tuntia ja muualla yli 36 tuntia kestävää sähkökatkoa.

— Toimitusvarmuusinvestoinnit on tarkoitus rahoittaa tulorahoituksella, selvittää Energiaverkkojen toimitusjohtaja Arto Taipale.

Jakeluverkko ulottuu myös Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueelle. Lappeenrannankin maaseutumainen alue on laaja.
— Halvinta toimitusvarmuus on taata tiiviisti asutuilla isojen kaupunkiyhtiöiden alueilla. Maaseutualueilla taas on paljon ilmajohtoja, sanoo Taipale.

Puhdistamo tuo jätevesimaksuun edelleen paineita 

Jätevesimaksujen korotuksella maksetaan 30 miljoonan euron korjausvelkaa sekä varaudutaan tulossa olevaan noin 70 miljoonan euron jätevedenpuhdistamoon Hyväristönmäelle.

Puhdistamo rakennetaan tavoitteen mukaan vuosina 2019 — 2022. Jätevedenpuhdistamo toisi lisähintaa jätevesikuutioon 1,5 euroa. Tämän ja ensi vuoden 10 prosentin hinnankorotuksella kertyy yhteensä noin 60 senttiä kuutiota kohti.
— Yhtälö näyttää vähän ikävältä. Jätevesipuhdistamon rahoitus on vielä ratkaisematta. Jääkö korotuspaineita tuleville vuosillekin, miettii Taipale.

Edelleen jotkut päättäjät kannattavat puhdistamon rakentamista Joutsenon Kukkuroinmäkeen.

— Kukkuroinmäki-vaihtoehdossa sekä investointi- että vuosikustannukset nousisivat. Kukkuroinmäki on kalliimpi, minkä lisäksi sen riskit ovat suuremmat pitkien putkien ja useiden pumppaamoiden takia.

Juttua päivitetty 6.11 klo 17.52: Vaihdettu valokuvaan oikea kuvateksti.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet