Käteisestä tuli iäkkäiden ihmisten juttu — Käteisautomaattien käyttäjien keski-ikä on noussut noin 60 vuoteen

Käteisen rahan käyttö vähenee kovaa vauhtia. Lappeenrantalainen kauppias kertoo, että nykyään käteistä käyttävät paljon lähinnä keski-iän ylittäneet ihmiset ja toisaalta koululaiset.

Markus Kuokkanen

Käteisen säännöllinen käyttö on lähinnä iäkkäiden sukupolvien juttu. 18-vuotias Jimi Takala ei juuri nosta käteistä, mutta esimerkiksi syntymäpäivinä lahjarahat tulevat käteisenä.
Käteisen säännöllinen käyttö on lähinnä iäkkäiden sukupolvien juttu. 18-vuotias Jimi Takala ei juuri nosta käteistä, mutta esimerkiksi syntymäpäivinä lahjarahat tulevat käteisenä.

Korttimaksupäätteet piippailevat K-Supermarketin kassoilla, kun näkymätön raha vaihtaa omistajaa. Harva kaivaa lompakostaan kahisevaa. Käteisen käyttö vähenee koko ajan myös Lappeenrannassa.

K-Supermarket Iso-Kristiinan kauppias Teppo Kylmä arvioi, että kuuden vuoden aikana käteismaksujen osuus on pudonnut 70 prosentista 45 prosenttiin. Hän mainitsee kaksi asiakasryhmää, jotka käyttävät edelleen paljon käteistä: keski-iän ylittäneet ja koululaiset.

Käteisen käyttö voi jossain vaiheessa loppua kokonaan. — Jani Eloranta

Kauppakeskus Isossa-Kristiinassa asioiva Valeri Tiik joutuu miettimään hetken vastausta kysymykseen, mitä hän on viimeksi ostanut käteisellä.

— En mitään, Tiik sanoo lopulta.

54-vuotias Tiik hoitaa kaiken kortilla ja mobiilimaksuilla. Samoilla linjoilla on 18-vuotias Jimi Takala. Hän nostaa harvoin automaatista rahaa, mutta esimerkiksi syntymäpäivinä lahjarahaa tulee käteisenä.

73-vuotias Liisa Hyvärinen edustaa toista ääripäätä. Hän käyttää käteistä päivittäin ja käy nostamassa sitä pankin konttorista.

— Se on tapa, johon olen tottunut, Hyvärinen selittää.

— Olen vissiin niin vanhanaikainen.

Markus Kuokkanen, Markus Kuokkanen

73-vuotias Liisa Hyvärinen käy nostamassa käteistä pankin konttorista ja käyttää sitä päivittäin. "Olen vissiin niin vanhanaikainen", hän miettii.

Suomen pankin tilastoista selviää, että käteismaksujen määrä pienenee kovaa vauhtia. Viime vuonna kortilla maksettiin lähes 50 miljardin ostokset, kun käteismaksuja tehtiin vain 14 miljardin edestä.

Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtaja Jani Eloranta sanoo, että trendin taustalla on kortti- ja mobiilimaksamisen helppous. Moni pankin asiakas on maininnut, että kortilla maksaessa ei tarvita vaihtorahaa eikä kolikoita tarvitse kanniskella lompakossa.

— Automaattien käyttäjien keski-ikä kolkuttelee 60:tä vuotta. Käteinen on selkeästi tottumiskysymys, ja varttuneet ovat siihen enemmän mieltyneet, Eloranta sanoo.

Päivi Virta-Salo

Eloranta ei keksi aluetta, jossa käteinen olisi edelleen välttämätön. Hän mainitsee, että esimerkiksi kirpputorilla voi hyvin käyttää Siirto-maksujärjestelmää, joka mahdollistaa kännykällä maksamisen ilman viivettä. Vastaanottajan tilinumeroa ei tarvita, vaan puhelinnumero riittää.

— Vaikkapa jalkapalloseuroilla tai koulujen vanhempainyhdistyksillä on pihatalkoita ja myyjäisiä, joissa käteistä käytetään. Mutta sielläkin se on vähentynyt erilaisten helppokäyttöisten kännykkään liitettävien maksupäätteiden avulla, Jani Eloranta sanoo.

Hän pohtii, että käteisen käyttö voi jossain vaiheessa loppua kokonaan.
— Kuluttajathan sen päättävät.

Suomen käteisautomaattien määrä on ollut pitkään laskusuunnassa. Automatian käteispalveluiden johtaja Harri Pennanen sanoo kuitenkin, että Etelä-Karjalassa Otto-automaattien määrä ei juurikaan ole muuttunut kymmenessä vuodessa.

— Vuonna 2008 automaatteja oli runsaat 30, ja saman verran niitä on nytkin, hän sanoo.

Päivi Virta-Salo

Lappeenrannassa on tällä hetkellä parikymmentä käteisautomaattia ja Imatralla seitsemän. Muualta Etelä-Karjalasta käteisautomaatteja löytyy yksi kustakin kunnasta.

Nostopaikkoja on kuitenkin runsaasti, sillä käteistä saa myös monien liikkeiden kassoilta. Koko maassa käteisen nostaminen kaupan kassalta on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kauppias Teppo Kylmän vaikutelma on, että kassalta nostavat käteistä varsinkin iäkkäät ihmiset, jotka haluavat asioida ihmisen kanssa automaatin sijasta.

Päivi Virta-Salo

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet