Lappeenrannan väkiluku kääntyi kasvuun – Muut Etelä-Karjalan kunnat jatkoivat kutistumistaan

Tilastokeskuksen väestön ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyvyys lisääntyi viime vuonna.

Maija Kaibijainen

Lappeenrannan väkiluku kasvoi viime vuonna. Arkistokuva Sataman valoista.
Lappeenrannan väkiluku kasvoi viime vuonna. Arkistokuva Sataman valoista.

Lappeenrannan väkiluku kääntyi kasvuun viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lappeenrannassa oli joulukuun lopussa 72 679 asukasta. Edellisvuoden luku oli 72 634.

Sen sijaan muiden Etelä-Karjalan kuntien asukasluku pieneni. Esimerkiksi Imatralla oli nyt 26 076 asukasta, kun vuosi sitten luku oli 26 508.

Etelä-Karjalassa oli tilaston mukaan joulukuun lopussa 126 947 asukasta. Väkiluku oli pienentynyt 810:llä edellisvuodesta.

Etelä-Karjalassa syntyi viime vuonna 781 lasta. Kuolleiden eteläkarjalaisten määrä oli kuitenkin jo 1 719.

Tilastokeskuksen joulukuun ennakkotilaston mukaan syntyvyys kasvoi koko maassa. Vuonna 2020 syntyi 46 452 lasta, mikä on 839 lasta enemmän kuin vuonna 2019.

Kuolleiden määrä oli 54 943, mikä on 994 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Etelä-Karjalasta muutti toisiin maakuntiin 299 ihmistä enemmän kuin muualta muutti Etelä-Karjalaan. Luku on kasvanut 189:llä edellisvuodesta.

Etelä-Karjalaan muutti viime vuonna ulkomailta enemmän väkeä kuin maakunnasta muutti ulkomaille. Nettomaahanmuutto oli 418 mikä on 14 muuttajaa edellisvuotta enemmän.

Uudellamaalla ja Pirkanmaalla väkiluku kasvoi eniten

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2020 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku nousi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 13 908 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 481 hengellä.

Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 8,2 promillea, ja Ahvenanmaalla, 7,8 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 6,7 promillea.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 1 725 henkeä. Kymenlaakson väkiluku pieneni 1 656 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo ja Kymenlaakso kokivat suhteellisesti suurimman väestötappion, Etelä-Savossa 12,2 promillea ja Kymenlaaksossa 9,7 promillea väestöstä.

Korona vaikutti maahanmuuttoon

Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2020 aikana 30 987 henkeä ja Suomesta ulkomaille 11 609 henkeä. Koronarajoitusten vaikutukset näkyvät näissä kansainvälisen muuttoliikkeen luvuissa.

Maahanmuuttoja oli 1 771 vähemmän ja maastamuuttoja 5 654 vähemmän kuin edellisvuonna. Maastamuuttojen määrä kalenterivuodessa on jäänyt alle 12 000 muuton edellisen kerran 1990-luvun lopulla ja vuonna 2010. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia 9 281 ja maastamuuttajista 7 624.

Juttua päivitetty klo 10.20: lisätty kuntien väkiluvut kertova tietolaatikko sekä lisätty Etelä-Karjalan muutosta kuvaavia lukuja.

Etelä-Karjalan väkiluku pieneni 810:llä

Ainoastaan Lappeenranta kasvoi

Etelä-Karjalan väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 126 947 (vuoden 2019 lopussa 127 757)

Lappeenranta 72 679 (72 634)

Imatra 26 076 (26 508)

Ruokolahti 4 929 (4 994)

Parikkala 4 654 (4 734)

Taipalsaari 4 630 (4 671)

Luumäki 4 543 (4 636)

Savitaipale 3 326 (3 383)

Rautjärvi 3 148 (3 226)

Lemi 2 962 (2 971)

Lähde: Tilastokeskuksen väestön ennakkotiedot