Ihmiset eivät hypänneet varauksetta Lappeenrannan kaupungin vuokra-autojen käyttäjiksi — Suomalaiset suhtautuvat epäileväisesti tavaroiden lainaamiseen omistamisen sijaan

Kyselytutkimuksen mukaan vain harva suomalainen on lisännyt tavaroiden vuokraamista tai lainaamista.

Lappeenranta alkoi vuokrata osaa virka-autoistaan syyskuun lopulla. Arkistokuva.
Lappeenranta alkoi vuokrata osaa virka-autoistaan syyskuun lopulla. Arkistokuva.

Lappeenrannan vuokra-autojen matala käyttöaste ei ole suuri yllätys. Torstaina julkaistussa artikkelissamme kerroimme, että autoja on parissa kuukaudessa vuokrattu vain kymmenisen kertaa.

Lappeenrannan autonvuokrausbisnes ei ole osoittautunut kultakaivokseksi, autoilla ollut kymmenkunta käyttäjää syyskuun alun jälkeen — Testasimme, miten vuokrauspalvelu toimii

Suomalaiset suhtautuvat vielä melko epäileväisesti jakamistalouteen. Asia selviää Sitran kesällä ilmestyneestä Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastaajista hieman vajaa neljännes lainaa tai vuokraa tavaroita ostamisen sijaan. Vain 15 prosenttia on lisännyt omien tavaroiden lainaamista muille. Yli 50 prosenttia vastaajista ei juuri vuokraa tai lainaa tavaroita.

Sitran johtava asiantuntija Lari Rajantie sanoo, että suomalaiset suhtautuvat ympäristön kuormituksen vähentämiseen periaatetasolla positiivisesti, mutta käytännössä teot saattavat jäädä vähäisiksi.

Esimerkiksi uusia verkossa tai mobiilissa toimivia jakamistalouden sovelluksia käyttää verrattain pieni edelläkävijäjoukko, joka on aktiivinen kokeilemaan uusia palveluja. Huomattavasti suurempi osa ihmisistä hyödyntää perinteisempiä kiertotalouden muotoja, kuten kirpputoreja.

Rajantie sanoo, että tilannetta voisi muuttaa siten, että erilaiset kiertotalouden palvelut vastaisivat entistä paremmin ihmisten arjen tarpeisiin. Palveluiden pitää ratkaista jokin  arjen konkreettinen pulma, jotta ihmiset haluavat hyödyntää sitä ilman, että palvelun käyttö tuntuu erilliseltä ympäristöteolta.

Kunnilla iso rooli

Kunnat voivat tehdä oman osansa kiertotalouden edistämiseksi. Kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta sanoo, että käynnissä on paraikaa kilpailu, jossa kerätään kuntien parhaita kiertotaloustekoja.

Ideana on kerätä hyviä oivalluksia yhteen, jotta kunnat voivat ottaa toisiltaan opiksi.

Järvisen mukaan kunnissa on jo tehty paljon. Yhteiskäyttöautojen lisäksi esimerkiksi ruokahävikin torjuntaan, jätteiden kierrätykseen ja palveluiden hankintoihin on kiinnitetty huomiota.

Järvisen mukaan tällaisista teoista on hyötyä niin kuntalaisille kuin kunnalle. Kunnan omien resurssien käyttö tehostuu ja kustannukset sekä ympäristökuorma voivat vähentyä.

Myös kuntalaiset hyötyvät, jos esimerkiksi vertaisvuokrauspalveluiden käyttö lisää ihmisten välistä kanssakäymistä.
— Se voi toimia sosiaalisena liimana.

Mikä kiertotalous?
Kiertotalous ei tarkoita erillistä taloutta, vaan muutosta toimintatavoissa.
Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen. Ajatuksena ei ole tuottaa lisää tavaraa, vaan tehostaa olemassaolevien resurssien käyttöä.
Tuotteet ja tavarat suunnitellaan siten, että niiden käyttöikä on mahdollisimman pitkä.
Tavoitteena on säästää yhteiskunnan resursseja ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Lähteet: Sitra ja ympäristöministeriö.



Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.