Hiitolanjoen Kangaskoskelle koittaa vapaus suomalais-venäläisellä matkailuhankkeella, jonka kuluiksi arvioidaan 850 000 euroa – Kosken ennallistus edessä ensi vuonna

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö kehittää matkailuhanketta Hiitolanjoen, Parikkalan rajanylityspaikan ja Laatokan ympärille.

Joonas Tapaninen

Hiitolanjoki Kangaskoski vuodenvaihteessa.
Hiitolanjoki Kangaskoski vuodenvaihteessa.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ottaa askeleen Hiitolanjoen vapauttamiseksi Laatokan lohikaloille. Säätiö on valmistellut Rautjärven ja Etelä-Karjalan liiton tuella suomalais-venäläistä matkailuhanketta, jonka suurimpana asiana on joen voimaloista alimman eli Kangaskosken ennallistaminen.

Virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen kertoo, että Kangaskosken vapauttaminen on kytketty osaksi suomalais-venäläistä matkailun kehittämishanketta.

Matkailua kehitetään Hiitolanjoen Suomen- ja Venäjän-puoleisen osuuden, Parikkalan tulevan rajanylityspaikan sekä Laatokan luodot -kansallispuiston ympärillä.

Tavoitteena on kestävän ja rajat ylittävän matkailun kehittäminen. Luontomatkailun palveluja kehitetään sekä rakennetaan rajan ylittävä yhteistyöverkosto. Samalla muodostetaan yhteinen suomalais-venäläinen näkemys matkailupalveluista.

Rahaa EU:n ulkorajaohjelmasta

Kustannukset ovat virkistysaluesäätiön luonnoksen mukaan 850 000 euroa. Kangaskosken ennallistaminen, voimalamuseon suunnittelu ja toteutus sekä alueen infran kohentaminen vievät summasta noin puolet.

Marleena Liikkanen

Hiitolanjoen Kangaskoskea kunnostettiin syyskuun alussa.
Hiitolanjoen Kangaskoskea kunnostettiin syyskuun alussa.

Suomen osuus olisi 660 000 euroa ja Venäjän osuus 190 000 euroa. Valtaosa kuluista eli 680 000 euroa on määrä kattaa EU:n CBC-ohjelmasta. CBC on rajat ylittävä yhteistyöohjelma, jolla tuetaan hanketoimintaa Euroopan ulkorajoilla EU:n, Venäjän ja Suomen rahoituksella.

Virkistysaluesäätiön osuus on kuluista on 70 000–80 000 euron luokkaa.

Rautjärven kunnanhallitus päätti maanantaina, että kunta rahoittaa hanketta yhteensä 30 000 eurolla hankekauden aikana.

Parikkalan kunnanhallitus käsittelee rahoituksen myöntämistä tiistain kokouksessaan.

Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan rajaseudulla

Matkailuhankkeen venäläisiä osapuolia ovat Leningradin alueelta kulttuuripalvelukeskus ja luonnonsuojeluliitto sekä Karjalan tasavallan matkailutoimisto. Kohdealueena ovat Lahdenpohjan piiri Karjalan tasavallan etelärajalla sekä Käkisalmen piiri Leningradin alueen pohjoisrajalla.

Ollikaisen mukaan venäläiset osapuolet suhtautuvat myönteisesti Hiitolanjoen kehittämiseen, sillä alueen matkailu on myös heidän intresseissään. Venäjän puolella jo suunnitellaan matkailun kehittämistä Asilankoskella, joka on Hiitolanjoen alin koski.

Joonas Tapaninen

Kangaskosken maisemia Hiitolanjoella vuodenvaihteessa.
Kangaskosken maisemia Hiitolanjoella vuodenvaihteessa.

Lahjoitusvarat käytetään säästeliäästi

Kangaskosken ennallistamisen ohella tarkoitus on laatia yleissuunnitelma matkailun ja virkistyskäyttöalueen kehittämisestä. Siinä pääpaino on Hiitolanjoen matkailualueella molemmin puolin rajaa sekä Laatokan rantakohteilla ja luodoilla. Suunnitelmassa arvioidaan muun muassa palvelujen tarvetta.

Hiitolanjoen–Laatokan matkailuhanke sopii Hanna Ollikaisen mukaan erinomaisesti CBC-ohjelman kohteeksi. Koskien ennallistamiseen myönnetyt lahjoitusvarat ovat tallessa, ja niitä käytetään säästeliäästi ja tarkasti kunnostettaviin kohteisiin.

Tähän asti saadut lahjoitukset eivät Ollikaisen mukaan kata kaikkia suunniteltuja kustannuksia. Siksi EU:n CBC-rahoitus on tarpeen.