Uutisen takaa: Presidentinvaalit kääntyvät loppusuoralle - Niinistön valinnassa jännittää enää se, tarvitaanko vaaleissa toinen kierros

Sauli Niinistön asema on edelleen poikkeuksellisen vahva. Muiden kampanjointi ei ole istuvaa presidenttiä horjuttanut. Äänestyskopissa voi silti tapahtua yllätyksiä, jotka vievät vaalin toiselle kierrokselle.

Tuuli Truhponen

Äänestyskopeissa ratkaistaan tällä kertaa lähinnä se, tarvitaanko Niinistön valintaan jatkokaudelle toinen vaalikierros vai selviääkö jatkopesti jo ensimmäisenä äänestyskertana.

Presidentinvaalit pidetään tämän kuun lopussa.


Vaaliasetelma on kampanjoinnista ja vaalitenteistä huolimatta pysynyt samana kuin viime syksynä. Istuva presidentti Sauli Niinistö johtaa gallupeissa ylivoimaisesti eikä suosion murenemisesta näy merkkejä.


Kansalaisliikkeen presidenttiehdokkaana kisaan lähteneen Niinistön haastajat ovat tähän asti selitelleet vaisuja galluplukemiaan sillä, että kisa on vasta alkamassa.
Todellisuudessa kisa on joulun ja vuoden vaihtumisen jälkeen tullut loppusuoralle. Ratkaisevia ulostuloja ei ole nähty, ainoastaan Paavo Väyrynen sähköisti hetkellisesti tunnelmaa.

Väyrynen ainoa ykköshaastaja


Nyt näyttääkin siltä, että Niinistön ykköshaastajaksi EU-kriitikkona on nousemassa juuri Väyrynen, vaikka tämän osan odotettiin alunperin lankeavan perussuomalaisten Laura Huhtasaarelle.


Puhetilaisuuksissaan Väyrynen maalailee synkkiä kuvia Niinistöstä ja heittelee syytöksiä istuvan presidentin niskaan. Voi olla, että Väyrysen kaikkia temppuja ei ole vielä nähty.

Asetelma on edelleen poikkeuksellinen. Niinistön tapaan kansalaisliikkeen ehdokkaana vaaleihin lähtenyt Väyrynen on moittinut mediaa asetelman luomisesta.


Kieltämättä Niinistö on julkisuutensa ottanut, mutta asetelman ovat luoneet puolueet.

Haaviston momentum meni jo


Kaikissa puolueissa ykkösketju ei edes uskaltanut haastaa Niinistöä. Itse asiassa vain vihreät ja keskusta ovat asettaneet kärkipoliitikkonsa kisaan. Vihreiden Pekka Haaviston momentum oli sittenkin edellisissä vaaleissa, mutta puheenjohtajuudesta kesällä luopunut Ville Niinistö tuskin hänkään olisi Haavistoa paremmin puraissut. Ja Haavisto on sentään gallupkakkonen.


Keskustan Matti Vanhanen on tehnyt pitkää kampanjaa, mutta ei ole saanut otetta Niinistöstä. Olli Rehn olisi voinut olla vaihtoehto Vanhaselle.


Keskustan perinteikkäissä tupailloissa juntattiin takavuosina omien puolesta ja varsinkin muita vastaan, mutta nyt Vanhasen kannatus ei ole lähelläkään puolueen kannatusta. Keskustan vaisu gallupkannatus ja Vanhasen nihkeä eteneminen voi syöstä Jouni Ovaskan pois puoluesihteerin paikalta ensi kesän puoluekokouksessa. Ovaskan vaihdoksesta puhutaan jo ääneen.

Huhtasaarella vaikeat lähtökohdat



Perussuomalaiset olivat alunperin asettumassa Sauli Niinistön taakse, mutta viime kesän puoluehajaannus ja Niinistön puheet sen jälkeen sekoittivat pakan.


Varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren on vaikea haastaa noista lähtökohdista Niinistöä. Huhtasaaren kannatus on ollut jopa odotettua heikompaa. Uskottavimmat ehdokkaansa perussuomalaiset menettivät sinisen tulevaisuuden joukkoihin, kun kaikki ministerit ja puhemies hyppäsivät pois Jussi Halla-ahon kelkasta.

Nyt vaalit ovat erityisen kova pala naisehdokkaille.


SDP:n kokenut ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja pohdiskeli jopa demarien asettumista suoraan Niinistön kelkkaan. Sittemmin Tuomioja on pysynyt hiljaa, mutta sekään ei ole Tuula Haataista auttanut.


RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds oli tuntematon monille suomalaisille ennen ehdokkuuttaan. Torvalds yrittää erottautua ainoana Nato-jäsenyyden kannattajana, mutta suomalaisiin se ei pure.


Torvalds ja toinen europarlamentaarikko vasemmistoliiton Merja Kyllönen ovat ehkä sittenkin tekemässä eurovaalien esikiertuetta?


Vielä kuusi vuotta sitten Tarja Halonen istui valtansa viimeisiä päiviään Mäntyniemessä. Nyt vaalit ovat erityisen kova pala naisehdokkaille, sillä mielipidekyselyjen mukaan edes naiset eivät luota heihin. Naisehdokkaiden kannatus on yhteensä alle kymmenen prosenttia.

Äänestyspäivä voi tuoda yllätyksen



Mihin Niinistö enää ehtii kompastua?


Vaalirahoitusilmoituksesta on nostettu otsikoihin vauraiden suomalaisten liikemiesten ja neuvosten tuki istuvalle presidentille. Eipä taida horjuttaa.
Suurin uhka Niinistön asemalle ovat gallupit. Vaikka mittaustapoja ja tuloksen analysointia on kehitetty matemaattisten kaavojen avulla, ihminen voi olla arvaamaton äänestyspäivänä.


Gallupit eivät siis ole äänestystulos. Gallupvastauksia painotetaan tutkimuslaitoksissa sen mukaan, miten vastaaja on äänestänyt edellisissä vaaleissa.


Nyt näyttää siltä, että Niinistö nautti laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Entäpä jos osa muiden puolueiden kannattajista päättääkin äänestyskopissa palata vanhaan äänestymistapansa, koska uskoo Niinistön tulevan valituksi ilman hänenkin ääntään. Tai jos naiset haluavat sittenkin tukea naista?


Tällaiset inhimilliset päätökset vaaliuurnilla voivat vaikuttaa siihen, tarvitaanko vaaleissa kahta äänestyskierrosta. Tuskin siihen, kuka lopulta tulee valittua.


Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimies.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet