Taimenten kutu toi vipinää Hiitolanjoen kalaliveen – Järvilohen kutu alkaa parin päivän kuluttua

Hiitolanjoen kalalive päättyy noin kuukauden kuluttua. Kalakamerasta vastaa WWF.

Justus Hyvärinen, WWF

Manu Vihtonen asentamassa kalakameraa Hiitolanjoelle.
Manu Vihtonen asentamassa kalakameraa Hiitolanjoelle.

Tiistaina 13. lokakuuta Hiitolanjoen vesi oli vielä 11-asteista. Siitä huolimatta kävi niin, että Laatokasta Suomeen nousseiden taimenten kutu käynnistyi tiistaina aivan kameran edessä, sanoo WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.

– Paikallisten mukaan lokakuun 15. päivä on vuodesta toiseen melko tarkasti se aika, kun järvilohi alkaa kutea Hiitolanjoella.

Kalojen maiti alkaa kehittyä, kun tulee sopivan viileitä öitä ja päiviä.

Kutemista ja kaikkea muutakin mitä Hiitolanjoella tapahtuu, voi katsella WWF:n nettisivujen etusivulta löytyvän lähetyksen kautta.

– Mikään kutukamerahan tämä ei sinänsä ole, sitä ei voi tietää, missä järvilohet milloinkin kutevat. Mutta viime vuonna meillä kävi hyvä tuuri: järvilohi tuli kutemaan juuri kameran eteen, Vihtonen sanoo.

Tonttiriitoja ja vierailevia tähtiä

Mutta vaikka kutua ei pääsisikään näkemään, niin muuta nähtävää on, kaikkiaan toistakymmentä lajia: useita eri särkikalalajeja, kuten ahvenia, haukia ja mateita, sekä lohikaloja, kuten järvilohia ja taimenia. Samoin kivennuoliaisia ja rantanuoliaisia, kivisimppuja, turpia ja töröjä.

– Joidenkin näkeminen on todella harvinaista, myös siksi että osa Hiitolanjoella elävistä kaloista on pohjakaloja. Esimerkiksi kivisimput kaivautuvat sieltä esiin vasta hämärällä.

Kalojen lisäksi kalakamerassa vilahtelee toisinaan myös vierailevia tähtiä. Esimerkiksi sunnuntai-iltana saukko ja viime vuonna telkkä.

– Meille tulee etenkin twitterin kautta paljon palautetta siitä, mitä kaikkea tässä kamerassa on nähty, Vihtonen kertoo.

Muutenkin kalojen elämä on kaikkea muuta, kuin yksitoikkoista seurattavaa. Esimerkiksi siksi, että osa kaloista on hyvin reviiritietoisia.

– Ne kyllä puolustavat reviiriään. Kun joku toinen tulee samalle reviirille, niin nahistelu ja näykkiminen alkaa. Naapuri kyllä häädetään pois omalta tontilta, siinä mielessä tämä on myös aivan tosi-tv:tä

Vihtonen osaa jo tunnistaa tiettyjä kalayksilöitä esimerkiksi niiden tappeluissa saamista arvista ja ruhjeista, kylkien pilkutuksista – silloin, kun kala ei ui ohi liian nopeasti, tai vaikka kylkiin tarttuneesta vesihomeesta.

Justus Hyvärinen, WWF

Kuvassa kalakamera. Aurinkoisina päivinä myös Hiitolanjoen veden alla on aurinkoista ja kirkasta.
Kuvassa kalakamera. Aurinkoisina päivinä myös Hiitolanjoen veden alla on aurinkoista ja kirkasta.

– Kalakamerasta näkee myös sen, kuinka kauniita, hyväkuntoisia ja terveitä luonnossa kasvaneet kalat ovat. Ja kun kameran edessä ruokailee pieniä lohenpoikasi, niin ne ovat niitä samoja, jotka syntyivät vuosi sitten lasketusta kudusta.

Valomerkki tulee puoliltaöin

Myös sää ja vuorokaudenaika vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen.

– Lisäksi kalat ovat hyviä naamioitumaan. Vaikka näyttäisi, ettei kameran edessä tapahtuisi mitään, niin kyllä siellä elämää on.

Pilviset päivät näyttävät pilvisiltä myös veden alla. Vaikka päivät alkavat lyhetä, niin kamerassa on pieni valo, jonka ansiosta kalakameran kuvaa voi katsella iltaisinkin. Valo ei näy kaloja haittaavan.

– Se sammuu noin puolenyön aikaan. Kaloillekin annetaan nukkumisrauha.

Hiitolanjoen kalaliveä seurataan nyt jo toista syksyä peräkkäin. Kun kamera on paikoillaan, sitä ei liikutella tai säädellä kuin äärimmäisessä hädässä.

Justus Hyvärinen, WWF

Kalakamera asennettiin paikoilleen viime viikolla.
Kalakamera asennettiin paikoilleen viime viikolla.

Vesien viilentyessä kamera korjataan pois, sekä sen kestävyyden takia mutta etenkin siksi, että silloin myös Hiitolanjoen elämä hiljenee.

Kalakamera aloitti lähetyksensä viime viikolla, ja jatkaa sitä noin kuukauden verran. Vajaassa viikossa lähetystä oli katsottu jo yli 25 000 kertaa, keskimäärin kolmisen minuuttia kerrallaan.

Siitä, asennetaanko se Hiitolanjoelle myös ensi vuonna, ei ole vielä päätöksiä olemassa. Asiaan vaikuttaa myös se, että ensi vuonna aletaan purkaa Hiitolanjoen patoja.

– Mutta paikalliset ovat olleet hyvin valmiita auttamaan. Kalakamera on saanut hyvän vastaanoton.

Kalakamera on osa WWF:n kolme- ja puolivuotista Vauhtia vaellukseen -hanketta.

Luetuimmat

Kommentoidut