Saimaalta löytyy iso unohdettu saari tai peräti kaksi — Puumalansalmen ja Käyhkään kanavan välissä sijaitsevat Haukansalo ja Kitulansalo

Haukansalon erottaa mantereesta Käyhkään kanavan paikalla ollut luonnontilainen Käyhkäänsalmi. Historiallinen Vuolteensalmi erotti Kitulansalon ja Haukansalon.

Kansallisarkisto

Ote maanmittari Johan Walbergin kartasta vuosilta 1778-79 todistaa, että Käyhkään kanavan paikalla oli luonnon vesiväylä, Käyhkäänsalmi. Salmen rannalla näkyvä rakennus on karttasanan mukaan Påstering eli venäläisten sotilaiden vartiotupa. Viipurin ja Puumalan välisen maantien silta johdattaa salmen yli. Netistä löytyvä kartta kuuluu sarjaan Maanmittaushallituksen verollepanokartat, 
Viipurin läänin verollepanokartat. (Unit: 125 Ruokolahti 52:1a-c Geometrisk Charta Öfver Påltinsari, Lappi och Håuka Hemmans Ägor Belägne i Hauklappi By och Ruokolax Sockn Jäskis Härad och Kymmenegårds Province, till skattlägning afmötte.)
Ote maanmittari Johan Walbergin kartasta vuosilta 1778-79 todistaa, että Käyhkään kanavan paikalla oli luonnon vesiväylä, Käyhkäänsalmi. Salmen rannalla näkyvä rakennus on karttasanan mukaan Påstering eli venäläisten sotilaiden vartiotupa. Viipurin ja Puumalan välisen maantien silta johdattaa salmen yli. Netistä löytyvä kartta kuuluu sarjaan Maanmittaushallituksen verollepanokartat, Viipurin läänin verollepanokartat. (Unit: 125 Ruokolahti 52:1a-c Geometrisk Charta Öfver Påltinsari, Lappi och Håuka Hemmans Ägor Belägne i Hauklappi By och Ruokolax Sockn Jäskis Härad och Kymmenegårds Province, till skattlägning afmötte.)

Saimaan sokkelot ja vanha kartta ovat paljastaneet vuosisataisen salaisuuden. Ruokolahdella ja Puumalassa on suuri ja kaksiosainen saari, jota tuskin kukaan mieltää saareksi. Asia on unohtunut tai sitä ei ole tiedostettu.

Saaren erottavat mantereesta kaakossa Käyhkään kanava ja luoteessa Puumalansalmi.

Peräkkäiset Haukansalo ja Kitulansalo sijaitsevat kantatien 62 varrella. Ruokolahdella Puumalantie ja Puumalassa Imatrantie kulkee saarten halki noin 22 kilometrin pituudelta.

Nyt ne ovat löyhästi yhtä saarta, mutta ovat muinoin olleet kaksi eri saarta.

Käyhkäänsalmi lainehti ennen Käyhkään kanavaa

Etelä-Saimaa lähti selvittämään, onko Puumalansalmen ja Käyhkään välinen alue saarta vai mannerta. Asiasta ei ole kukaan todennut mitään, eikä alue esiinny Suomen suurimpien saarten listoilla.

Vastaus löytyy Käyhkään kanavasta. Vanhojen karttojen mukaan sitä ei ole kaivettu kiinteään maahan, vaan paikalla on ollut vesiväylä ennen kanavan rakentamista.

Maanmittari Johan Walbergin piirtämä Viipurin läänin verollepanokartta vuosilta 1778—79 kertoo, että paikalla oli Käyhkäänsalmi. Kartta piirtää salmen yli myös sillan, joka yhdistää Viipurin ja Puumalan välisen maantien.

Mika Strandén

Saimaan pinta on korkealla, joten Käyhkään kanava on turvonnut muodottomaksi ja vesi uhkaa mennä yli äyräiden.

Kanava on rakennettu vuosina 1792—94 eli viitisentoista vuotta verollepanokarttaa myöhemmin.

Vanhojen karttojen asiantuntija, tietokirjailija Jan Strang luonnehtii verollepanokarttaa erittäin todistusvoimaiseksi etenkin, kun se on piirretty paikan päällä. Luonnon vesiväylä on parannettu laivaliikenteelle sopivaksi kaivamalla kanava.

Käyhkään kanavan muotokin viittaa luonnon muovaamaan salmeen. Pengerrettyä osuutta on vain noin 50 metriä, kun kanavan kokonaispituus on 260 metriä.

Museoviraston Suvorov-tutkijat kertoivat Käyhkäänsalmesta

Käyhkäänsalmen olemassaoloon on kiinnitetty huomiota Museovirastossa, mutta kokonaan toisessa asiayhteydessä.

Museovirasto johti viime vuosikymmenellä Suvorovin kanavien kunnostusprojektia. Vuosien työ synnytti selvityksiä, raportteja ja tutkimuksia Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavista.

Kartta on erittäin todistusvoimainen. — Jan Strang

Arkeologi Veli-Pekka Suhonen, tutkija Ulla-Riitta Kauppi ja kanavaprojektin vetäjä, edesmennyt Tuula Hakala ovat todenneet, että Käyhkään kanava on rakennettu vesiväylän paikalle.

Haukansalon eteläisimmässä kärjessä sijaitseva Luukkolansaari on nyt löyhähkösti kiinni pääsaaressa. Karttaa katsomalla voi päätellä, että sekin on on joskus muinoin ollut oikea saari.

Rajakahakka Vuolteensalmessa, venäläinen tuli Haukansalon suunnasta

Saarten nimet löytyvät Kustaan sodan aikaisesta Ruotsin sota-arkiston kartasta vuodelta 1789. Suurempi saari tai puolisko on nimeltään Haukansalo ja pienempi Kitulansalo. Vanha kartta piirtää saarten väliin vesiväylän, Vuolteensalmen.

Vuolteensalmessa sattui kesällä 1789 venäläisten ja ruotsalaisten välinen rajakahakka, joko ruotsalaisten lavastama tai todellinen. Se antoi Ruotsille ja Kustaa III:lle syyn käydä Venäjän kimppuun.

Ruotsin sota-arkisto

Ote ruotsalaisen sotilasakartoittajan tekemästa kartasta vuodelta 1789 todistaa, että Puumalansalmen ja Käyhkään kanavan välillä on kaksi saarta: Kitulansalo ja Haukansalo. Saarten välillä on Vuolteensalmi. Paikka tunnetaan nykyisin Kivisiltana. Ruotsin ja Venäjän raja kulkee suunnilleen kartan oikeassa alakulmassa. Siitä viitisen kilometriä kaakkoon sijaitsee Käyhkäänsalmi. Kartta kuuluu Ruotsin sota-arkiston kokoelmaan Ruotsin sota, numero 17:223.

Jan Strang pitää kartan tietoja luotettavina. Vuolteensalmi on ollut avoin, koska karttaan on merkitty vesiyhteys ja paikkaa kutsutaan salmeksi.

Strangin arvion mukaan ruotsalainen sotilaskartoittaja on piirtänyt kartan paikan päällä. Se on sodan aikana tai sen jälkeen tehty taistelupaikan kuvaus.

Vuolteensalmi tunnetaan nykyisin Kivisiltana. Siinä on vettä kahden puolen tietä, kapea maakannas, komea kallioseinämä, vanhan maantien kivinen silta sekä Salpalinjan panssariesteitä. Maasto on salmen kohdalla alavaa.

Kai Skyttä

Puumalansalmen sillan toinen pää on mantereessa ja toinen pää taustalla näkyvässä Kitulansalossa.

Salmet avoimia myös vuoden 1746 kartassa

Jan Strang tuo esiin myös Kansallisarkiston verkkopalvelusta löytyvän, Kymenkartanon piirikunnan ensimmäisen piirikuntamaanmittarin Jonas Necklinin vuonna 1746 piirtämän kartan vuodelta 1746.

Kartan mukaan sekä Käyhkäällä että Vuolteensalmessa on vesiväylä. Salmet löytyvät kartan oikeasta reunasta ylhäältä.

Saaria ympäröivät vedet ovat samalla korkeudella

Saarikysymyksiin perehtyneen geologi-luolatutkija Aimo Kejosen mielestä Haukansalo täyttää saaren kriteerit. Käyhkään kanavan paikalla on ollut Käyhkäänsalmi ja saaria ympäröivät Saimaan vedet ovat samalla korkeudella.

Mika Strandén

Valtaosa Käyhkään kanavan 260 metristä on luonnon muovaamaa salmea, entistä Käyhkäänsalmea.

Nimi Haukansalo sattuu Kejosen mukaan myös erinomaisesti saaren nimeksi. Saaressa on runsaasti kalliojyrkänteitä, ja siellä on muun Itä-Suomen tapaan todennäköisesti harjoitettu muinoin ammattimaista haukan kesyttämistä metsästystarkoituksiin.

Koulutetut metsästyshaukat olivat Kejosen mukaan arvotavaraa, ja yhdellä haukalla saattoi esimerkiksi kuitata vuoden verot.

Maanmittauslaitos uusii systeemejään

Maanmittauslaitoksella ei ole selvää kantaa saari vai ei -rajatapauksiin, mutta tulevaisuudessa todennäköisesti on.

Maanmittauslaitos on määritellyt maastotietokohteet viimeksi 1990-luvulla. Maastotietotuotannon johtaja Juha Vilhomaa kertoo, että tuolloin saarta ei määritelty erillisenä kohteena, joten nykyinen maastotietokanta ei tunne saari-nimisiä kohteita.

Tilanne on muuttumassa, sillä Suomessa on aloitettu kansallinen maastotietohanke. Siinä koko maapinta-ala saa jonkin määritelmän ja samalla myös saaret.

Soisalo on kiistanalainen Suomen suurin saari

Suomen suurimman saaren titteliä pitkään kantanut Soisalo ei Aimo Kejosen mielestä ole Suomen suurin saari.

Hän perustaa kantansa siihen, että Soisaloa ympäröivät vedet eivät ole samalla korkeudella. Lisäksi Soisalo on läntisiltä ja itäisiltä sivuiltaan osin jokien ja koskien rajaama.

Mika Strandén

Autoilukokemus ei anna kovin vahvaa vaikutelmaa saaresta, sillä kanavan ylitys sujuu hetkessä.  Käyhkään kanavan silta sijaitsee kapeassa ja vaarallisessa mutkapaikassa. Kuvan auto poistuu Haukansalosta mantereelle.

Jos Soisalo lasketaan saareksi, samalla logiikalla koko eteläinen Suomi voidaan Kejosen mukaan julistaa saareksi. Padasjoen Vesijako-järvestä saavat alkunsa niin Kymijoen kuin Kokemäenjoen latvavedet, jolloin jokien etelä- ja lounaispuoli olisi saarta.

Kejosen mukaan toiset pitävät Soisaloa saarena ja toiset eivät. Sen asema riippuu siitä, pitääkö ympäröivien vesien olla samalla korkeudella ja voiko joki tai joen haarat rajata saaria.

Raikuun kanava erottaa Sääminginsalon mantereesta

Jos ympärillä olevien vesien pitää olla samalla korkeudella, Suomen suurin saari on Savonlinnassa ja Enonkoskella sijaitseva Sääminginsalo eli Kerimäensaari.

Sääminginsalostakin on erilaisia mielipiteitä saaren mantereesta erottavan Raikuun kanavan takia.

Kejonen muistuttaa, että Raikuun kanavan paikalla oli alun perin Paasiveden ja Puruveden välinen madaltuva salmi, jota syvennettiin ensimmäisen kerran 1750-luvulla ja toisen kerran 1800-luvun puolivälissä.

Ilpo Leskinen

Vuolteensalmi eli Kivisilta Salpalinjoineen kaikkineen rajaa Kitulansalon (vasemmalla) ja Haukansalon (oikealla). Paikka on tunnettu Kustaan sodan rajakahakasta, joka saattoi olla ruotsalaisten lavastama. Kuva on otettu 7. huhtikuuta 2018.

Suomen ja sisävesien suurimpia saaria

Kaksiosainen Haukansalo ja Kitulansalo sijoittuu Saimaan ja Suomen suurimpien saarten joukkoon.

Kokonaisuus on Hurissaloa ja Partalansaarta pienempi mutta Viljakansaarta suurempi. Haukansalo yksinään on niukasti Viljakansaarta suurempi.

Karttapaikasta löytyvällä pinta-alan mittaustyökalulla tehdyn karkean laskelman mukaan Haukansalon ja Kitulansalon yhteispinta-ala on suuruusluokkaa 140 neliökilometriä, josta Kitulansalo on noin 22 neliökilometriä.

Päivi Virta-Salo

Hurissalo ja Partalansaari ovat noin 170 neliökilometrin laajuisia, kun taas Viljakansaaren pinta-ala on 115 neliökilometriä. Etelä-Karjalan suurimman saaren Äitsaaren pinta-ala on 74 neliökilometriä.

Eläkkeellä oleva Suomen ympäristökeskuksen hydrologi ja dosentti Esko Kuusisto on laatinut Saaristoasiain neuvottelukunnalle tekemäänsä raporttiin listat Suomen järvialueen ja merialueen suurimmista saarista. Raportti löytyy täältä.  Listat löytyvät myös Wikipediasta.

Maankohoaminen synnyttää uusia ja hävittää vanhoja saaria

Esko Kuusisto muistuttaa maankohoamisen vaikutuksesta myös Saimaalla. Maankohoaminen on vuosisatojen ja -tuhansien aikana luonut uusia saaria sekä sulauttanut vanhoja saaria mantereeseen.

Maankohoaminen on Suomessa voimakkainta Pohjanmaan rannikolla, mutta ilmiö vaikuttaa lievänä myös Kaakkois-Suomessa ja Saimaan alueella.

Kuusisto kertoo, että Lauritsalan tasalla maa kohoaa noin kolme millimetriä vuodessa, Mikkelissä 4,5 millimetriä ja Varkauden tasalla viisi millimetriä vuodessa.

Vuosisadan aikana Puumalansalmen länsipuolinen Saimaan alla kohoaa Mikkelissä 15 senttiä enemmän kuin Lauritsalassa, vuosituhannen aikana puolitoista metriä.

Salmien mataloitumiseen ja umpeen kasvamiseen voivat maankohoamistakin enemmän vaikuttaa Kuusiston mukaan kasvillisuus, sedimentoituminen ja jääntyöntö.

Mikä on saari ja mikä ei?

Suomesta ei tällä hetkellä löydy yleispätevää ja kaiken kattavaa määritelmää saarille. Selvät tapaukset eivät määrittelyjä tarvitse, mutta rajatapausten joukko on laaja. Ongelmia määrittelyssä tuottavat erityisesti joet ja jokien haarat.

Kukaan ei pysty ottamaan selvää kantaa siihen, voivatko joet rajata saaria ja onko esimerkiksi jokien haarojen tai monihaaraisten suistojen väliset maa-alueet saaria vai mitä.

Sitäkään ei ole määritelty, kuinka leveiden jokien voidaan katsoa rajaavan saaria.

21.2. kello 15.42. Täydennetty jutun Vuolteensalmi-kohtaa.

15.4. kello 15.05. Juttua päivitetty. Lisätty uudenkarhea kuva Vuolteensalmesta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet