Hiljainen hyttyskesä saattaa ennustaa seuraavalle kesälle runsaasti verenimijöitä: ”Munastoja on jäänyt reserviin”, hyönteistutkija toteaa

Alueelliset erot hyttysmäärissä ovat olleet tänä kesänä suuria.

Mari Koukkula

Vaikka hyttysiä ei olisi ollut runsaasti, ovat ne kuitenkin täyttäneet tärkeimmän tehtävänsä eli jatkaneet sukua. Tämän kesän munat ovat ensi kesän aikuisia hyttysiä, ja munastoja on jäänyt vielä niin sanotusti varastoonkin ensi kesää varten.

Hyttyskesä loppui lyhyeen, eikä hyttysiä enää juuri esiinny yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta. Hyönteistutkija Reima Leinonen toteaa, että hyttyskesää kuvastaa kuitenkin parhaiten alueellinen vaihtelevuus.

— Kevään ensimmäisen hellejakson aikana osa lammikoista ehti kuivua, mutta niissä paikoissa, joissa näin ei päässyt käymään, hyttysiä tuli reippaasti.

Hyttynen tarvitsee lämmön lisäksi myös kosteutta. Hyttyset elävät nuoruusasteensa seisovassa ja matalassa vedessä. Naaraat laskevat munansa veden pinnalle lammikoihin, ojiin tai sellaisiin paikkoihin, joissa seuraavana keväänä voi olla sulavesilammikoita.

— Kevät-kesä on hyttysille ratkaisevinta aikaa. Jos kosteisiin painanteisiin edellisenä kesänä munitut munastot eivät säily veden alla tarpeeksi pitkään, ei hyttysiäkään tule runsaasti. Lämpötilaa pitäisi olla hieman yli 15 astetta.

Munasta kuoriutuu toukka alle parissa viikossa, jonka jälkeen se lähtee lentoon ja on valmis imemään verta.

— Hyttysen lentoaika on keskimäärin kolmisen viikkoa. Tämän jälkeen loppukesä oli hiljaisempi.

Koska hyttysiä on ollut tänä kesänä vähän jo jonkun aikaa, vaikuttaa se seuraavaan vuoteen. Ensi kesänä verenimijöitä saattaakin olla reilusti.

Leinonen kertoo, että keväällä kuiville jääneet munastot saattavat säilyä jopa pari vuotta. Niistä kehittyy aikuisia hyttysiä, jos olosuhteet ovat suotuisat.

— Munastoja on jäänyt jonkun verran reserviin.

Leinonen huomauttaa, että vaikka hyttysiä ei loppukesästä ole juuri esiintynyt alueesta riippuen, ovat aikuisiksi asti selviytyneet hyttyset kuitenkin täyttäneet tärkeimmän tehtävänsä eli munineet ensi kesää varten.

— Hyttynen ei välttämättä tarvitse veriateriaa suvun jatkamiseen, vaikka se onkin hyväksi niille.

Ensi kesän hyttyskantaan vaikuttaa myös talven lumitilanne, ja se, miten lumi keväällä sulaa. Jos lumi lähtee haihtumalla, ei kosteutta välttämättä ole riittävästi, mutta jos lumi sulaa paikoilleen ja sen päälle sataa vielä vettä, on kosteustilanne hyttysille otollinen.

Erot hyttysmäärissä voivat vaihdella suuresti pienehkölläkin alueella. Leinosen mukaan mitään laskennallisia tuloksia hyttysistä ei ole. Etelä-Karjalassakin pätee siis se, että vaihteluus määrissä on suurta.

Mari Koukkula

Enää hyttysiä ei juuri kiusaa yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta.

Kaikilla hyönteisillä on tietyin väliajoin huippuvuosi, jolloin niitä on erityisen paljon. Tänä kesänä on näkynyt erityisesti perhosia ja ampiaisia.

— Päiväperhosia lämmin ilma aktivoi liikkumaan enemmän, jolloin niitä näkyykin enemmän.

Leinosen mukaan ampiaisilla vaihtelu on sellaista, että joka toinen vuosi niitä on runsaammin ja seuraavana kesänä vähemmän.

— Tänä kesänä niitä oli runsaasti, ja ilmeisesti tähän kesään sattui myös niiden huippuvuosi.

Uusimmat uutiset