Lappeenrannassa tutkitaan virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä teollisuudessa

Jaakko Kinnunen

Rejlersin konsernijohtaja Peter Rejler (vas.) ja toimitusjohtaja Seppo Sorri seuraavat, kun Juha Tuominen esittelee sekoitettua todellisuutta hyödyntäviä laseja.
Rejlersin konsernijohtaja Peter Rejler (vas.) ja toimitusjohtaja Seppo Sorri seuraavat, kun Juha Tuominen esittelee sekoitettua todellisuutta hyödyntäviä laseja.

Virtuaalitodellisuus on tulossa vauhdilla ihmisten arkeen ja työpaikoille. Lappeenrannassa kehitetään uuttaa tekniikkaa ja etsitään oikeita sovelluskohteita virtuaaliselle todellisuudelle.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaopettaja Lea Hannola on toimii projektipäällikkönä EU-projektissa, jonka tarkoitus on selvittää, miten virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää teollisuudessa. Facts4workers-projektin on tarkoitus valmistua ensi vuoden marraskuuhun mennessä.

— Projektissa tutkitaan lisätyn todellisuuden hyödyntämistä teollisuuden tuotantoprosesseissa. Digitaalisten työkalujen kautta voimme tarjota työntekijöille lisätietoja, jotka lisätään työntekijän fyysiseen ympäristöön, Hannola kertoo.

Teollisuusympäristö asettaa uudelle tekniikalle erityisiä haasteita. Tehtaissa työolot ovat haasteelliset, meteli häiritsee kommunikaatiota ja työntekijä tarvitsee usein molemmat kätensä vapaiksi. Myös turvallisuustekijät täytyy ottaa huomioon.

— Emme halua eristää työntekijää fyysisestä ympäristöstä täysin suljettuun virtuaaliseen maailmaan. Hänen täytyy pystyä liikkumaan tiloissa turvallisesti ja sujuvasti ja suorittamaan tietyt työvaiheet tuotantoprosessissa, Hannola toteaa.

Ala kehittyy kovaa vauhtia, mutta Hannolan mukaan tekniikkaa ei vielä ole otettu isossa mittakaavassa käyttöön teollisuudessa.

— Virtuaalilaseihin pohjautuvia ratkaisuja on hyödynnetty toimisto- ja laboratorio-oloissa mutta ei vielä merkittävästi teollisuudessa, Hannola sanoo.

Hannolan johtama EU-projekti tekee yhteistyötä erityisesti autoteollisuuden kanssa. Uusimmissa automalleissa tekniikka on Hannolan mukaan jo käytössä.

— Tuulilasiin voidaan lisätä lisätietoja. Esimerkiksi nopeusmittarit ja varoitukset voivat näkyä kojelaudan sijaan tuulilasissa. Näissä ratkaisuissa täytyy tietenkin miettiä tarkkaan turvallisuusnäkökulmat, Hannola sanoo.

Hannola näkee virtuaalitodellisuudelle monia sovelluskohteita myös autoteollisuuden ulkopuolella. Uutta tekniikkaa voidaan käyttää pelimaailmassa ja vaikkapa liikuntabisneksessä.

Yksi virtuaalitodellisuutta hyödyntävä yritys on insinööritoimisto Rejlers. Yhtiön Lappeenrannan yksikkö kehittää yhdistettyä todellisuutta hyödyntävää teknologiaa teollisuusasiakkaidensa käyttöön. Lappeenrannassa yhtiöllä on 15 työntekijää.

Microsoftin valmistavat Holo Lens -lasit maksavat noin 5 000 euroa.— Laseissa on useampi kamera, mikrofoni, kaiuttimet ja antureita, jotka skannaavat ympäristöä. Teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi korjaustehtävissä ja koulutustarkoituksissa, ohjelmistosuunnittelija Marko Lähde kertoo.

Lasien avulla käyttäjä voi tarkastella tietokoneella luotua kolmiulotteista mallia vaikkapa tehdasrakenteesta kolmiuloitteisena hologrammina oikeassa koossa. Mallia voi kääntää sormia liikuttamalla, ja käyttäjä voi liikkua mallin ympäri ja kurkistaa sen sisälle.

— Voimme esimerkiksi kouluttaa ammattilaisia korjaustehtäviin ilman, että heidän täytyisi olla fyysisesti korjattavan kohteen luona, Lähde sanoo.

Varsinaisen fyysisen laitteen yhteyteen voidaan myös lisätä teknisiä tietoja tai korjaushistoriaa, jotka työntekijä voi lukea lasien avulle työskennellessään fyysisesti koneen kanssa.

Rejlers-konserni investoi vuosittain miljoonia uusien tekniikoiden ja perinteisen insinööriosaamiseen yhdistämiseen. Maailmanlaajuisesti ala on miljardiluokan bisnestä.

Omia laitteistojaan ja ohjelmistojaan kehittävät Microsoftin lisäksi Google ja monet pelialan yritykset.

Juttua muokattu 21.3. kello 11.36. Korjattu lasien nimi, joka on Holo Lens.

Virtuaalitodellisuutta on monenlaista

Virtuaalitodellisuus tarkoittaa teknologiaa, joka sijoittaa ihmisen kokonaan keinotekoiseen todellisuuteen. Liikkuminen on rajoitettua.

Lisätty todellisuus lisää elementtejä arkielämään. Tekniikka hyödyntää esimerkiksi älypuhelimia ja virtuaalilaseja.

Jaakko Kinnunen

Jaakko Kinnunen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat