Vanhojen sotakoneiden etsintä ja esittely on ”ukkojen touhua”, mutta nuoret miehet avustavat innokkaasti sukelluksilla — Saimaan pohjasta pitäisi löytyä vielä pari kadonnutta pommikonetta

Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen ei usko, että Lappeenrannasta olisi Suomen ilmailumuseon kotipaikaksi. Marttinen kertoo Etelä-Saimaan Kalankääreiksi-podcastissa pienen lappeenrantalaisen ilmailumuseon toiminnasta.

Juho Maijala

Ensimmäisen maailmansodan aikaisen Nieuport-hävittäjän replika on ilmailumuseon ylpeys. Kimmo Marttinen vie monet Karjalan ilmailumuseon vieraat ensiksi ikonisen kaksitason luokse.
Ensimmäisen maailmansodan aikaisen Nieuport-hävittäjän replika on ilmailumuseon ylpeys. Kimmo Marttinen vie monet Karjalan ilmailumuseon vieraat ensiksi ikonisen kaksitason luokse.

Vantaalla sijaitseva Suomen ilmailumuseo tarvitsee kipeästi uudet tilat. Kevään mittaan useammalla paikkakunnalla on innostuttu ilmailumuseohankkeesta, mutta Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen ei usko, että Lappeenrannassa kannattaa haaveilla suurmuseosta.

— En näe oikein todelliseksi, että Lappeenrannan kaupungilta löytyisi tahtoa haluta Suomen ilmailumuseota tänne, Marttinen toteaa.

Isoin ongelma on näyttelyesineiden koko: Jokainen lentokone vaatii ainakin sata neliötä lattiapinta-alaa, eikä esimerkiksi Lappeenrannan lentokentältä löydy riittävän suurta hallia museon tarpeisiin. Yhdistyksen ylläpitämän Karjalan ilmailumuseon kolme pientä hallia ovat jo valmiiksi ääriään myöten täynnä. Marttinen tosin heittää, että ilmailumuseo mahtuisi ehkä johonkin tyhjilleen jääneeseen kauppakeskukseen.

Se on varmasti sellainen, että maailmalta löytyy miljoonia dollareita ostaa se, jos se vain myytäisiin. — Kimmo Marttinen

Siviili-ilmailun sijaan Karjalan ilmailumuseo keskittyy vanhoihin sotilaslentokoneisiin. Museon kokoelmista löytyy useita Puolustusvoimien käytöstä poistettuja kylmän sodan aikaisia koneita. Lisäksi museoon on haalittu maasta ja vesistöistä kaivettuja romuja, jotka ovat peräisin toisen maailmansodan aikaan pudonneista lentokoneista.

— Meillä on toimiva hylkyryhmä, jonka harrastuksena on käydä bongaamassa lentokoneiden putoamispaikkoja Suomen puolelta.

Juho Maijala

Kimmo Martti etsi suomalaisen Fokker-syöksypommittajan moottoria Taipalsaarelta vuosikausia. Moottori putosi harjoituslennolla, kun koneen oma konekivääri ampui sen potkurin säpäleiksi.
Kimmo Martti etsi suomalaisen Fokker-syöksypommittajan moottoria Taipalsaarelta vuosikausia. Moottori putosi harjoituslennolla, kun koneen oma konekivääri ampui sen potkurin säpäleiksi.

Kokoelmiin kuuluu esimerkiksi suomalaisen Fokker-syöksypommittajan moottori, joka sukellettiin vuosien etsintöjen jälkeen Saimaasta 2000-luvun alussa. Moottori päätyi järven pohjaan vuonna 1940, kun teknisen vian seurauksena Fokkerin oma konekivääri ampui sen potkurin säpäleiksi harjoituslennolla. Kuin ihmeen kaupalla sekä lentäjä että tähystäjä selvisivät onnettomuudesta, vaikka tähystäjä putosi Saimaaseen hallitsemattomasti syöksyneen Fokkerin kyydissä.

Toisen maailmansodan aikaisia hylkyjä alkaa olla yhä vaikeampi löytää, koska suurin osa on jo löydetty. Marttisen mukaan Saimaan pohjasta pitäisi löytyä vielä yksi tai kaksi venäläistä pommikonetta, mutta niiden oletetaan olevan hankalassa paikassa.

Helppoihin paikkoihin pudonneet hylyt kerättiin pois jo 1950-luvulla, sillä romumetalli oli niin arvokasta. Siksi ilmailumuseoyhdistyksen romuryhmä on joutunut vedenalaisten hylkyjen lisäksi turvautumaan suokaivauksiin. Hyvänä asiana Marttinen mainitsee sen, että nykyaikaiset apuvälineet, kuten maatutkat, viistokaikuluotaimet ja metallinilmaisimet ovat helpottaneet työtä huomattavasti.

Marttisen mukaan ilmailumuseoyhdistystoiminta alkaa olla pääasiassa ”ukkojen touhua”, ja jäsenet ovat 50 vuotta täyttäneitä.

— Tosin apumiehinä on sellaisia sukeltajia, nuoria miehiä, jotka lähtevät innokkaasti etsimään järvenpohjasta lentokoneen romuja ja lähtevät projekteihin mukaan.

Juho Maijala

Karjalan ilmailumuseolta löytyy useita kylmän sodan aikaisia lentokoneita sekä tämä 1970-luvulla valmistettu Mi-8 -helikopteri. Monet koneet ovat edelleen valtion omaisuutta ja vain esillä museossa.
Karjalan ilmailumuseolta löytyy useita kylmän sodan aikaisia lentokoneita sekä tämä 1970-luvulla valmistettu Mi-8 -helikopteri. Monet koneet ovat edelleen valtion omaisuutta ja vain esillä museossa.

Viime kesänä Karjalan ilmailumuseosta kaavailtiin myös uudeksi kotipaikaksi Rakuunamäen vanhoille panssarivaunuille. Marttisen mukaan panssarit olisivat sopineet ilmailumuseolle, mutta eniten kyse oli siitä, että vanhojen sotakoneiden ei haluttu lähtevän pois Lappeenrannasta.

Rakuunamäen neljästä panssarivaunusta kiinnostavimpana Marttinen pitää saksalaista StuG III -rynnäkkötykkiä. Hänestä museokappaletta ei saa missään nimessä romuttaa tai myydä.

— Se on varmasti sellainen, että maailmalta löytyy miljoonia dollareita ostaa se, jos se vain myytäisiin.

Kuuntele koko Karjalan ilmailumuseota käsittelevä podcast oheisesta upotuksesta tai eri podcast-palveluista seuraavien linkkien kautta:

Kuuntele ja tilaa Applen podcast -sovelluksessa

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa

Kuuntele ja tilaa Google podcastseissa

Luetuimmat