Etelä-Karjala saadaan pyörimään uusiutuvalla energialla, kaupan päälle tulee paljon töitä

Sami Heiskanen

Aurinkopaneeleja tarvitaan Etelä-Karjalaan rutkasti lisää, jotta uusiutuvan energian tuotanto kasvaa merkittävästi.

Etelä-Karjalan sähkön- ja lämmöntuotanto on mahdollista rakentaa uusiutuvalle energialle. Maakunnan julkinen sektori, liikenne ja lämmitys voisivat siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiajärjestelmään vuoteen 2050 mennessä.

Asiaa on tutkinut Jori Lindgren diplomityössään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Lindgrenin tutkimuksessa mallinnettiin 80-prosenttisesti uusiutuva järjestelmä vuoteen 2030 mennessä ja sataprosenttisesti uusiutuva järjestelmä 2050 mennessä.


80 prosentin tavoitteen saavuttaminen vaatii 80 kolmen megawattikokoluokan tuulivoimalaa sekä 200 megawatin verran aurinkovoimaa. Täysin uusiutuvassa energiajärjestelmässä molempien tuotantomäärät on nostettava 350 megawattiin.

Energiamalli kattaa julkisen sektorin, liikenteen ja asumisen energiankulutuksen, muttei teollisuutta.

Lindgren kertoo, että tavoite on kunnianhimoinen. Vaikeinta on muuntaa liikenne uusiutuvalle energialle.

— Autokanta uudistuu hitaasti, ja lopullisen päätöksen tekee kuluttaja. Lisäksi kotimaisten liikennepolttoaineiden tuotanto on toistaiseksi pientä.


Järjestelmän vaatimat investoinnit luovat työpaikkoja. Tuulivoimaloiden asennustyöt työllistäisivät 40 henkilötyövuotta per vuosi ja kunnossapito 3 henkilötyövuotta per vuosi.

Vuonna 2030 kunnossapidon työllisyysvaikutus olisi vuositasolla 48 työpaikkaa. Työllisyysvaikutus on kokonaisuudessaan arvioitu 600 henkilötyövuodeksi.

Aurinkovoimalan asennustyöt ja käyttö tarjoaisivat työtä kahden tuhannen henkilötyövuoden verran. Suurimmat työllisyysvaikutukset syntyisivät kuitenkin asennustöistä, arviolta 150 henkilötyövuotta per vuosi.


Lappeenrannan kaupunki tavoittelee 80 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennystä. Kaupunki haluaa toimia kokeiluympäristönä kunnianhimoisille uusiutuvan energian ratkaisuille.

Kehitysjohtaja Markku Heinonen on vakuuttunut, että siirtymällä energiantuonnista kotimaassa tuotettavaan vähäpäästöiseen energiaan luodaan samalla Suomen talouskehitykselle ja työllisyydelle uusi kasvusysäys.

Tutkimus tehtiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Smart Energy Transitions -hanketta, jossa yliopisto on mukana.

Ilpo Leskinen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet