Tilaajalle

Kivikautisessa Kuurmanpohjassa kärysi hirvipaisti ja haukkui Suomen ensimmäinen koira — Itse muinaissuomalaisen elämä oli kurja ja lyhyt, päättyen yleensä jo kolmikymppisenä

Arkeologiset kaivaukset eivät tarjoile pikavoittoja. Kuurmanpohjan kaivaukset piirtävät hitaasti kuvaa Suomen varhaisimpien asukkaiden elämästä muinaisjärven rannalla.

Kaisa Beltran

Kuurmanpohjan kaivaukset ovat arkeologien Tapani Rostedtin ja Aivar Kriiskan aarreaitta, josta voi Kriiskan mukaan paljastua vielä vaikka mitä. Rostedtia kiinnostaa erityisesti se, miten alueelle saapuneet asukkaat ovat ryhtyneet työstämään työkalujen materiaalina piin sijasta kvartsia. Kriiska laskeskelee viettäneensä joka kesäisten kaivausten vuoksi Imatralla yhteensä puoli vuotta.
Kuurmanpohjan kaivaukset ovat arkeologien Tapani Rostedtin ja Aivar Kriiskan aarreaitta, josta voi Kriiskan mukaan paljastua vielä vaikka mitä. Rostedtia kiinnostaa erityisesti se, miten alueelle saapuneet asukkaat ovat ryhtyneet työstämään työkalujen materiaalina piin sijasta kvartsia. Kriiska laskeskelee viettäneensä joka kesäisten kaivausten vuoksi Imatralla yhteensä puoli vuotta.

Vaikka mittarilukema on lähellä kahtakymmentä, tulee Kuurmanpohjan Hiekkasillan arkeologisilla kaivauksilla äkkiä vilu, metsäisellä hiekkaharjulla aurinko kun painuu jo aamupäivästä varjoon. Viileys saattaa olla syy siihen, että paikalla ei viihdytty pitkiä aikoja kivikaudellakaan.

Uusimmat uutiset