Taipalsaaren saimaannorpat saivat tuoretta lunta pesintänsä tueksi — Katso videolta, miten apukinoksia kolattiin Saimaalla lauantaina

Jäällä oli uutta lunta kymmenisen senttiä. Apukinos on kahdeksan metriä pitkä, kolme metriä leveä ja metrin korkea.

Mika Strandén

Saimaannorpalle kolattiin lauantaina pesäpaikkoja Taipalsaaren Kyläniemen pohjoispuolella. Työn touhussa vasemmalta lukien Anni Paarma, Anna Vuori, Santeri Huttu ja Anne Pulliainen.
Saimaannorpalle kolattiin lauantaina pesäpaikkoja Taipalsaaren Kyläniemen pohjoispuolella. Työn touhussa vasemmalta lukien Anni Paarma, Anna Vuori, Santeri Huttu ja Anne Pulliainen.

Eteläisen Saimaan norppien ei tänäkään talvena tarvitse pelkästään tyytyä luonnon synnyttämiin tai synnyttämättä jättämiin kinoksiin.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin kokoama kahdeksanhenkinen porukka urakoi lauantaina kaksi apukinosta norpan pesimäalueella Taipalsaaren Kyläniemen vesillä.

Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen kertoi, että viime viikonloppuna liikkeellä oli kaksi porukkaa, jotka tekivät viisi apukinosta.

Muutos viime viikonlopusta tähän viikonloppuun oli huomattava. Viikko sitten jäällä oli vesisateen jäljiltä loskaa, jota kaavittiin hiki hatussa ja matkojen päästä pesimäpaikoille.

Lauantaina oli mitä kolata

Lauantaina maisema oli häikäisevän puhdas. Uutta lunta oli jäällä kymmenisen senttiä. Lumesta kolattiin kahdeksan metriä pitkä, kolme metriä leveä ja metrin korkuinen apukinos.

Mika Strandén

Kun ensimmäinen apukinos oli valmis, kolaajien matka jatkui toista apukinosta tekemään.
Kun ensimmäinen apukinos oli valmis, kolaajien matka jatkui toista apukinosta tekemään.

Lunta saisi Tiaisen mukaan sataa reilusti lisää tuulen kanssa. Tuulen voimalla lumi kinostuu rannoille. Runsas lumisade ilman tuulta ei aja norppien asiaa.

Kymmeniä kinoksia

Norppa-asiantuntija ja WWF:n vapaaehtoistyöntekijä Ismo Marttinen kertoi, että viikonlopun aikana tehdään 50—60 apukinosta Etelä-Saimaalle, Lietvedelle, Yövedelle ja Luonterille. Kyläniemen eteläpuolelle on tehty neljä kinosta.

Apukinoksia saatetaan tehdä vielä alkuviikosta, mutta torstaista eteenpäin norppa saa pesimärauhan.

Tavallisesti apukinokset tehdään tammikuun loppuun mennessä, mutta Metsähallitus myönsi säiden takia poikkeuksellisesti jatkoaikaa 8. helmikuuta saakka.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ei ole varmaa tietoa

Saimaannorpan selviäminen ilmastonmuutoksen lauhduttamissa talvissa on kysymys, johon ei ole varmaa vastausta. Näin kertoo suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta.

Tuhansien vuosien takaisista lämpimistä kausista norpat ovat selvinneet Koskelan arvion mukaan siksi, koska kanta on ollut vahva. Arviolta useiden tuhansien norppien kanta on kestänyt katovuosia.

Katso oheiselta WWF Suomen julkaisemalta videolta kuinka saimaannorpalle kolattiin pesäpaikkoja. Jos video ei näy, pääset kohteeseen tästä linkistä.

Luetuimmat

Kommentoidut