Finlandia-voittaja Jukka Viikilä tutkii muotoa

Marek Sabogal

Jukka Viikilän esikoisromaani Akvarelleja Engelin kaupungista voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon viime marraskuussa.

Jukka Viikilä puhuu paljon. Pääasiassa kirjallisuudesta, mutta myös arkkitehtuurista ja taiteesta yleensä. Nämä kaikki ovat helsinkiläiskirjailijan mielestä yhtä, sukua toisilleen.

Arkkitehtuuri on täyttänyt Viikilän ajatukset hänen esikoisromaaninsa myötä. Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus) kertoo Helsingin kaupungin suunnitelleen saksalaisen arkkitehdin Johan Carl Ludvig Engelin elämästä kuvitteellisin yöpäiväkirjamerkinnöin. Teos voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon viime marraskuussa.

— Kun kuvaan arkkitehtuuria, kuvaan yhtä lailla kaikkea taiteen tekemistä. Kirjassani on myös hiottu arkkitehtuuri.

Viikilää voisi kuvailla monialataiteilijaksi. Hän on Teatterikorkeakoulusta valmistunut dramaturgi ja opiskellut rumpujen soittoa Pop & Jazz Konservatoriossa. Itseään hän pitää kuitenkin ensisijaisesti kirjailijana.

— Alun pitäen pyrin Teatterikorkeakouluun, koska se oli ainoa opintotuen alainen korkeakoulu, jossa opetetaan kirjoittamista. Opettajani Pirkko Saisio kannusti minua kaikenlaisen kirjoittamisen pariin.

Ennen ensimmäistä proosateostaan Viikilä oli julkaissut runokokoelmia, kirjoittanut näytelmiä, kuunnelmia ja laululyriikkaa. Kirjailija kertoo, ettei hän tietoisesti vaihtanut lajityyppiä, vaan halusi kokeilla ja tutkia laajempaa muotoa.

— Lähestyin tekstiä runollisin kysymyksin. En halunnut kirjoittaa henkilövetoista romaania. Kokonaisuus muistuttaa runokokoelmaa.

Viikilän Finlandia-voitosta on nyt kulunut viisi kuukautta. Tunnustus ei ole muuttanut kirjailijan elämää tutkivaa kirjoittamisen tapaansa.

— En koe kiirettä. Olen kirjoittanut tavoitteellisesti 20 vuotta. Palkinto oli lupa jatkaa valitsemallani tiellä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.