Rautjärvi on tilastoitu sairaaksi mieheksi—Työikäisistä kuntalaisista yhdeksän prosenttia on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveydellisistä syistä

Minna Mäkinen

Viime vuoden marraskuussa kuvattu ikäihmisten liikuntapuisto, joka avattiin kesäkuussa 2016.
Viime vuoden marraskuussa kuvattu ikäihmisten liikuntapuisto, joka avattiin kesäkuussa 2016.

Rautjärven kunnan 16—64-vuotiaista asukkaista joka seitsemäs on työkyvyttömyyseläkkeellä. Tilanne on ollut muuttumaton viimeisen kymmenen vuoden ajan. Enemmistö eläkeläisistä on miehiä.
Suurin osa eläkkeellä olevista on saanut päätöksen mielenterveydellisten syiden tai käytöshäiriöiden takia. Heitä on yhdeksän prosenttia kunnan työikäisestä väestöstä.
Ero Etelä-Karjalan muihin kuntiin ja valtakunnalliseen tilanteeseen on merkittävä.
Imatralla työikäisistä työkyvyttömyyseläkkeellä on 8,3 ja Lappeenrannassa 6,2 prosenttia.
Mielenterveydellisistä syistä eläkepäätöksen saaneiden osuus on Rautjärvellä 60 prosenttia. Se on maakunnan korkein. Ruokolahdella osuus on 47 ja Parikkalassa 39 prosenttia .

Kunnanjohtaja Harri Anttilan keräämän aineiston perusteella useimmissa Etelä-Karjalan kunnissa kaikkien työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on samalla tasolla, kuin Rautjärvellä eläkeläisiä on pelkästään mielenterveydellisistä syistä.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suuri osuus on huomioitu myös parhaillaan päivitettävänä olevassa kunnan strategiassa yhtenä elinvoimaisuutta kuvaavana tekijänä.

Anttila hakee selitystä tilanteelle Simpeleen tehtaiden muutoksista, jotka ovat heijastuneet tällä tavalla kuntalaisiin.
— Eläkeläisten määrä on lisääntynyt, kun tehtaalta on vähennetty väkeä, Anttila summaa.
Eläkkeelle siirtyneiden työikäisten määrä ei viime vuosina ole kasvanut, mutta heidän suhteellinen osuutensa pysyy suurena, koska ikäluokkien koko on pienentynyt.

Siellä on poikkeuksellisen hyväkuntoisia raskaasti diagnosoituja potilaita. Timo Salmisaari

Rautjärvellä 2000-luvun alussa psykiatrina toiminut psykiatrian erikoislääkäri ja myöhemmin Eksoten mielenterveys ja päihdepalvelujen johtajana toiminut Timo Salmisaari tuntee kunnan tilanteen perinpohjaisesti.
Salmisaaren mielestä Rautjärveen on perusteetonta lyödä huonon leimaa mielenterveydellisillä perusteilla.
— Siellä on poikkeuksellisen hyväkuntoisia raskaasti diagnosoituja potilaita. Selitys ei löydy niinkään potilaista vaan heistä tehdyistä diagnooseista ja eläkehakemuksista, joita on tehty näiden diagnoosien perusteella.

Salmisaari on työskennellyt myös Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkärinä ja lukenut siinä tehtävässä tuhansittain eläkehakemuksia. Hakemusten lausunnoissa on suurta vaihtelua lääkärien kesken.
— Toisten kirjoittamat hakemukset menevät lähinnä kirjallisten taitojen takia paremmin läpi, Salmisaari toteaa.
Rautjärven osalta tilanne muuttui oleellisesti siinä vaiheessa, kun kunnasta tuli Eksoten jäsen ja käytännöt yhdenmukaistuivat.

Timo Salmisaarenkin mielestä korkeaa eläkeläisten osuutta osittain selittää yhteiskunnan rakennemuutos.
— Rautjärvi on taantuva kunta, ja sellaisesta muuttavat ensimmäisenä pois vähiten sairastavat: ne jotka lähtevät työn perässä muualle.