Koulukavereitaan ohjaavat välkkärit ovat jo tuttu juttu Etelä-Karjalan kouluissa — Yksilöllinen liikuntaneuvonta laajenee moneen kuntaan tänä vuonna

Mika Strandén

Taavetin koulun kuudesluokkalaiset Riikka Huuhko, Jemina Nurmela ja Maisa Tanskanen ohjaavat välituntiliikuntaa muille koulun oppilaille. Tätä välkkäritoimintaa on jo kaikilla kouluilla Etelä-Karjalassa, ja nyt myös yksilöllinen liikuntaneuvonta on yleistymässä.
Taavetin koulun kuudesluokkalaiset Riikka Huuhko, Jemina Nurmela ja Maisa Tanskanen ohjaavat välituntiliikuntaa muille koulun oppilaille. Tätä välkkäritoimintaa on jo kaikilla kouluilla Etelä-Karjalassa, ja nyt myös yksilöllinen liikuntaneuvonta on yleistymässä.

Iloinen mekkala raikaa Taavetin koulun pihassa. Joukko kuudesluokkalaisia pelaa jalkapalloa ja heittelee korista koulun pienellä stadionilla.

Nämä oppilaat kannustavat myös muita liikkumaan. Heistä jokainen toimii vuorollaan välkkäri-ohjaajana, eli ohjaa muita Taavetin alakoululaisia liikunnallisissa peleissä ja leikeissä.

— Viime vuonna kutoset kiersivät luokissa vetämässä taukojumppaa. Mekin voisimme, kuudesluokkalainen Sohvi Vallentin suunnittelee.

Eklu (Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu) on kouluttanut välkkäreitä noin kymmenen vuotta.

— Vertaisohjaajien ohjaamaa välituntiliikuntaa on kaikissa peruskouluissa Etelä-Karjalassa ja se pyörii hyvin etenkin alakouluissa. Taukoliikunta on enemmän opettajien vastuulla, sanoo lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Lasse Heiskanen Eklusta.

Mika Strandén

Kuudesluokkalaiset Tomas Inkilä ja Nico Hellsten
 tykkäävät ohjata Taavetin alakoulun muille oppilaille välituntiliikuntaa.
Kuudesluokkalaiset Tomas Inkilä ja Nico Hellsten tykkäävät ohjata Taavetin alakoulun muille oppilaille välituntiliikuntaa.

Kun perusliikuntataidot ovat hanskassa, on kiva mennä liikuntatunnille

Luumäen kouluissa työskentelee toista vuotta hyvinvointiopettaja Jokke Eloranta. Hänen monipuoliseen toimenkuvaansa kuuluu välkkäreiden kouluttaminen, mutta myös yksilöllinen liikuntaneuvonta.

Luokanopettajat, terveydenhoitajat, huoltajat ja kuraattorit voivat ohjata oppilaan hänen luokseen erilaisista syistä. Viime lukuvuonna Eloranta ohjasi 12:ta iältään 9—15-vuotiasta oppilasta kohti liikunnallista elämäntapaa.

— Olen esimeriksi opettanut perusliikuntataitoja, kuten luistelua ja uintia. Jos oppilas ei osaa vielä vitosluokalla luistella, niin herkästi hän lintsaa liikuntatunnilta, Eloranta sanoo.

Hyvinvointiopettaja on innostanut liikuntaa kartelleita oppilaita esittelemällä eri lajeja.

— Oma laji on löytynyt esimerkiksi parkourista, Eloranta kertoo.

Myös urheilua harrastavat ovat saaneet Elorannalta vinkkejä treenaamiseensa.

Mika Strandén

Luumäen hyvinvointiopettaja Jokke Elorannan toimenkuvaan kuuluu myös toimistohommaa kunnan hyvinvointikertomuksen parissa. Hän lupaa, että kunnantalolla tullaan vielä jumppaamaankin.
Luumäen hyvinvointiopettaja Jokke Elorannan toimenkuvaan kuuluu myös toimistohommaa kunnan hyvinvointikertomuksen parissa. Hän lupaa, että kunnantalolla tullaan vielä jumppaamaankin.

Viime vuonna liikuntaneuvontaa oli 11:ssä Etelä-Karjalan koulussa

Aikuisten liikuntaneuvontaa on tarjolla kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa. Eksote ja Eklu pyrkivät juurruttamaan sen myös koulujen arkeen.

Luumäki on ollut ensimmäisten joukossa palvelun tarjoamisessa.

— Viime vuonna liikuntaneuvontaa oli 11 koulussa. Mukana oli Luumäki, usea koulu Lappeenrannassa ja Ruokolahden koulukeskus, Lasse Heiskanen kertoo.

Peruskoulujen lisäksi liikuntaneuvontaa ovat tarjonneet Lappeenrannan ja Savitaipaleen lukiot sekä ammattiopisto Sampo.

Tänä vuonna liikuntaneuvonta on leviämässä Rautjärvelle, Parikkalaan, Imatralle ja Savitaipaleelle.

Elorannan kollegoita työskentelee Lappeenrannassa liikunnanohjaajan nimellä ja Imatralla työnimikkeellä moveri.

Liikkuminen vähenee, kun siirrytään yläkouluun

Eloranta on tehnyt huomion samasta ongelmasta, josta ollaan huolissaan valtakunnallisesti. Arkiliikunnan vähentyessä monen oppilaan kunto on huono.

Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä. — Liikkuminen vähenee, kun ikää tulee lisää. Alakoululaiset liikkuvat yläkoululaisia enemmän, Eloranta kertoo.

Toisessa ääripäässä ovat kilpaurheilua harrastavat huippukuntoiset lapset ja nuoret.

— Suurin osa oppilaista hyötyy liikuntatunneista, mutta eivät he, jotka eivät pysy huonon kuntonsa tai osaamattomuutensa takia mukana. Mutta toisaalta oikein urheilullisetkin kaipaavat lisähaastetta, Eloranta sanoo.