Aivokasvain jätti Alina Kujansivun päähän hevosenkengän muotoisen arven — Neljäsosan aivoista peittävä möykky laittoi asiat tärkeysjärjestykseen

Mika Strandén

Nyt lääkärit seuraavat, ettei Alina Kujansivun aivokasvain ala kasvaa uudestaan. Leikkauksessa pieni osa kasvaimesta piti jättää aivoihin, koska sen poisto olisi ollut vaarallista aivojen toiminnoille. Marraskuussa Kujansivulla on Helsingissä kontrolliaika, jossa todetaan, miten tiiviisti kasvainta pitää seurata. Rintasyöpäkontrolli on kerran vuodessa.
Nyt lääkärit seuraavat, ettei Alina Kujansivun aivokasvain ala kasvaa uudestaan. Leikkauksessa pieni osa kasvaimesta piti jättää aivoihin, koska sen poisto olisi ollut vaarallista aivojen toiminnoille. Marraskuussa Kujansivulla on Helsingissä kontrolliaika, jossa todetaan, miten tiiviisti kasvainta pitää seurata. Rintasyöpäkontrolli on kerran vuodessa.

Kuin pieni mandariini. Neurologin näyttämästä röntgenkuvasta näkyy, että neljäsosa Alina Kujansivun aivoista oli kasvaimen peitossa.

Möykyllä oli nimi: meningeooma, hyvänlaatuinen aivokasvain. Halkaisijaltaan se oli kuusi ja puoli senttiä. Kasvain oli saattanut asustaa ja hitaasti kasvaa aivoissa jo kymmenen vuotta.

Oli heinäkuun viides päivä, kun Lappeenrannan kaupungin viestintäjohtaja ja II kaupunginsihteeri kuuli diagnoosin. Kolmen viikon päästä hän makasi leikkauspöydällä Töölön sairaalassa Helsingissä.

— Diagnoosi oli täydellinen shokki. Menin lääkäriin varmistamaan, ettei siellä ole mitään, Kujansivu muistelee nyt.

Leikkaus kesti kuusi tuntia. Kasvain oli iso ja täynnä verisuonia, ja kallo oli piti avata kokonaan. Verisuonia irrotettiin, kiinnitettiin. Kasvain oli tiukasti kiinni aivokuoressa, ja Kujansivu menetti poikkeuksellisen paljon verta.

Nyt päälaella kiertää hevosenkengän muotoinen arpi.

Pelottavaa tärinää ja raajojen puutumista

Oudot oireet alkoivat pahentua ja huolestuttaa viime keväänä. Kerran kuukaudessa hallitsematon tärinä ravisutti kehon oikeaa puolta. Toisinaan raajat puutuivat, ja oikea jalka meni alta.

Kujansivu oli väsynyt ja otti viikkoja omaa lomaa levätäkseen. Ystävät ja työkaverit kannustivat lääkäriin. Kesälomalla Kujansivu päätti selvittää, mikä häntä vaivaa.

Kehon viestit paljastuivat hätähuudoiksi. Lääkärin mukaan ei olisi mennyt kauaa, kun kasvain olisi halvaannuttanut kehon oikealta puolelta. Neurologi totesi tärinäkohtausten olleen pienimuotoisia epilepsiakohtauksia.

Aivokasvain ei ollut Kujansivun ensimmäinen vakava sairaus. Neljä vuotta sitten, yhtä lailla kesälomalla, Kujansivu näytti lääkärille rintaansa muutamassa kuukaudessa ilmestynyttä pattia.

Se oli kasvain, rintasyöpä, pingispallon kokoinen.

”Väsytin itseni työnteolla”

Rintasyöpä leikattiin kahteen otteeseen. Sytostaattihoitojen välissä Kujansivu jatkoi kovaa työntekoa. Pysytteli kiinni rutiineissa, torjui sairauden ajattelemisen.

— Tuolloin väsytin itseni työnteolla. Lääkäri olisi antanut saman tien puoli vuotta sairaslomaa, mutta sanoin, etten halua sitä. Koin, että on helpompaa, jos saan olla töissä, koska ei tarvitse ajatella sairautta.

Toisella kierroksella Kujansivu tajusi, että sairautta pitää ajatella.

— Kun aivokasvaindiagnoosi tuli, päätin, että haluan antaa itselleni aikaa toipua. Otin oppia edellisestä sairaudesta, ja halusin kerätä voimia psyykkiseen puoleen.

— Opin, että minun pitää myös käsitellä sairaus.

”Työn ei pitäisi olla elämän pääsisältö”

Hyvinvoinnista on tullut Kujansivun ykkössana. Hän syö terveellisesti ja lenkkeilee sekä hellii aivojaan lukemalla kirjoja ja käymällä konserteissa ja taidenäyttelyissä.

Itsestään huolehtimista ei saisi Kujansivun mielestä pitää itsekkäänä.

— Ihmiset usein kokevat syyllisyyttä siitä, jos huolehtivat vain itsestään. Minusta pitäisi korostaa sitä, että oma hyvinvointi on kaikkien etu. On lähipiirin etu ja on työnantajan sekä työyhteisön etu, että voi hyvin. Silloin jaksaa huolehtia myös muista.

Pakkotahtisuus pitää pysäyttää itse.

— Elämän eri osa-alueiden pitää olla tasapainossa keskenään. Työn ei pitäisi olla elämän pääsisältö, vaikka se olisi kuinka mielekästä ja tärkeää. Olen ollut tosi suorituskeskeinen ihminen ja oppinut sen, että pystyn vain olemaan. Kokoajan ei tarvitse olla joku kauhea projekti päällä.

Kujansivulla ei hetkeen ole ollut fyysisiä oireita. Maanantaina hän palaa töihin kahden ja puolen kuukauden sairausloman jälkeen.

Sairastumisesta seurasi onnea

Romahduksia tai masennuskausia Kujansivu ei ole kokenut. Myönteistä ajattelutapaa voi opetella, hän sanoo.

— Olen aika realisti. Jo diagnoosin jälkeisenä päivänä ajattelin, että okei, minulla on nyt tällainen ja tämä hoidetaan pois. Asiaa ei auta, jos alan miettiä ja surkutella, että miksi näin kävi.

Hyvä asenne on auttanut perhettäkin. Tytärten on ollut helpompi suhtautua asiaan, kun äiti on selvinnyt rintasyövästä ja sanonut, että aivokasvaimestakin selvitään.

— Sairastumisessa on ollut paljon positiivisia asioita. Tajusin, että oma hyvinvointi on kaiken ydin, ja siihen pitää panostaa. Olen myös havainnut, että tykkään työstäni todella paljon. Olen oppinut arvostamaan normaaliutta.

Hevosenkenkä symboloi onnea. Kujansivu sanoo olevansa onnekas.

— Minulla on ollut kaksi vakavaa sairautta, ja molemmat on pystytty hoitamaan. Ehkä en sairastu enää kolmatta kertaa. Ja jos sairastun, ainakin olen vahvempi käsittelemään sitä.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.