Etelä-Karjala tarvitsee 10 vuoden kuluttua 334 varhaiskasvattajaa ja opettajaa nykyistä vähemmän ja yli 348 ikääntyvien hoitajaa nykyistä enemmän – Edessä on raju palvelurakenneremontti

Ikääntyvässä Etelä-Karjalassa kasvatus- ja opetushenkilöstön tarve vähenee 15 miljoonan euron edestä, kun hoitajia ikääntyville tarvitaan lisää 12 miljoonalla eurolla.

Kai Skyttä

Kun lasten ja nuorten määrä vähenee, tarvitaan varhaiskasvattajia ja opettajia nykyistä vähemmän.
Kun lasten ja nuorten määrä vähenee, tarvitaan varhaiskasvattajia ja opettajia nykyistä vähemmän.

Etelä-Karjalassa väen väheneminen ja ikääntyminen ei välttämättä kaadakaan kuntataloutta. Etelä-Karjalassa rajun väestönmuutoksen vaikutuksia voi pehmentää, kunhan palvelurakenteet muokataan uuteen uskoon rivakasti.

Perlacon konsulttiyhtiön reseptinä on vähentää varhaiskasvatus- sekä koulupalveluja ja lisätä ikääntyneiden palveluja. Itse asiassa lasten ja nuorten palvelujen tarve vähenee euroina mitaten enemmän kuin ikääntyneiden kasvaa.

Kun lasten ja nuorten määrä vähenee, tarvitaan vuonna 2030 Etelä-Karjalassa 334 varhaiskasvattajaa ja opettajaa vähemmän kuin nykyisin (laskelmissa käytetty lähtövuotena vuotta 2018).

Yli 75-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa. Ikääntyvien hoitoon tarvittaisiin 348 – 398 hoitajaa lisää vuonna 2030.

Teoriassa siis lasten ja nuorten palveluista selviäisi yli 15 miljoonaa euroa nykytasoa pienemmillä palkkakustannuksilla. Sen sijaan ikääntyvien palvelut vastaavasti vaatisivat 13 – 15 miljoonan euron lisäsatsauksen.

Kunnilla on mahdollisuus selvitä

Perlaconin mukaan kuntien on mahdollista selvitä, jos palvelut organisoidaan uudelleen lähivuosina.

Kuuri näyttäisi kohdistuvan nimenomaan päivähoitoon ja kouluihin. Toimintaa on tehostettava ja karsittava, mikä yleensä tarkoittaa keskittämistä.

Palvelurakenteen muutoksen lisäksi Perlaconin mielestä kuntien on lisättävä yhteistyötä.

Etelä-Karjalan väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 9 300 henkilöllä. Kaikki muut ikäluokat pienenevät, vain yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa, noin 6 000:lla.

Mika Strandén

Parikkalassa nollavuotiaiden eli vauvojen määrä vähenee 40 prosenttia. Arkistokuvassa keskussairaalan tämän vuoden ensimmäinen vauva, pikkuneiti Toratti.
Parikkalassa nollavuotiaiden eli vauvojen määrä vähenee 40 prosenttia. Arkistokuvassa keskussairaalan tämän vuoden ensimmäinen vauva, pikkuneiti Toratti.

Parikkalassa ja Rautjärvellä työikäisistä poistuu joka kolmas

Kun työikäisten määrä romahtaa 10 vuodessa 8 000 henkilöllä, voi ongelmaksi tulla se, ettei julkisiin palveluihin saada riittävästi työvoimaa.

Lappeenrannassa työikäisten määrä vähenee 5,4 prosenttia, kun Parikkalassa ja Rautjärvellä työikäisistä poistuu joka kolmas.

Nollavuotiaiden määrä putoaa dramaattisesti kymmenessä vuodessa. Parikkalassa määrä humpsahtaa 40 prosenttia, Rautjärvellä 33,3 prosenttia ja Imatralla 32,8 prosenttia.

Vähiten nollavuotiaiden määrä vähenee Lappeenrannassa, 3,9 prosenttia.

Fotollia

Ikääntyville taas taas tarvitaan lisää hoitajia.
Ikääntyville taas taas tarvitaan lisää hoitajia.

Jos mitään ei tehdä, menot nousevat 33 miljoonaa euroa

Jos Etelä-Karjalassa ei tehdä palvelurakenneremonttia, maksavat palvelut vuoteen 2030 mennessä 33 miljoonaa euroa nykytasoa enemmän.

Jos taas sopeutetaan, pelkkä palvelutarpeen muutos laskee Etelä-Karjalan kustannuksia noin 43 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Tästä summasta Imatran osuus on yli kolmannes.

Lappeenrannan ja Imatran kaupunkiseudun työvaliokunta oli tilannut Etelä-Karjalaa koskevan selvitystyön Perlaconilta.

Kaupunkiseudun sihteeristö huomauttaa, että selvityksen laskelmissa on oletettu, että kustannukset voi sopeuttaa sataprosenttisesti.

Lisäksi tarkastelu on tehty kustannusten näkökulmasta, eikä oleellisesti pieneneviä lasten ja nuorten valtionosuuksia ole otettu huomioon.

Lappeenrannan kaupunginhallitus käsittelee selvitystä maanantaina. Esityksen mukaan raportissa esitetty vakava tilannekuva on otettava huomioon esimerkiksi palveluverkkotarkastelussa.

Luetuimmat