Pohjan elohopea ei estä Hiitolanjoen Lahnasenkosken padon alentamista metrillä

Suunnitelma Lahnasenkosken ennallistamisesta on valmistunut. Joen osakaskuntia kuullaan lokakuun lopussa.

Anssi Kemppinen

Lahnasenkosken kiinteistö siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen kesällä 2017.
Lahnasenkosken kiinteistö siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen kesällä 2017.

Hiitolanjoen Lahnasenkosken yläaltaan veden pintaa voidaan madaltaa metrillä vaarantamatta ympäristöä.

Selvitys pohjasedimenttiin sitoutuneen elohopean irtoamisesta sisältyy suunnitelmaan kosken padon ennallistamisesta.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tilaamaa suunnitelmaa esitellään Hiitolanjoen osakaskunnille lokakuun viimeisenä päivänä Simpeleellä.

— Elohopeaan liittyvän selvityksen tulos on tärkeä juttu, kuvailee ELYn vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi.

Selvityksen antaman tiedon perusteella suunnitelman esittelypäivänä Lahnasenkoskella on tarkoitus tehdä koelasku, jossa yläveden pintaa alennetaan metrillä.

— Se tehdään niin varovasti, että yläpuolella ei synnyt tulva-aaltoa, eikä elohopea lähde liikkeelle.

Kokeen tarkoituksena on havainnollistaa ja dokumentoida uoman ja maiseman muuttumista.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen siirtyneen kosken ennallistaminen aiotaan toteuttaa niin, että patoa madaltamalla joen itärannalle kaivetaan ja louhitaan luonnonmukaista uomaa.

— Massoja siirretään alaspäin, että saadaan uoma, josta kala pääsee nousemaan.
Ennallistamisen tavoitteena on saada Laatokan järvilohi nousemaan kosken yläpuolelle.

Tippavoimala kiinni


Muutostyöt sulkevat koskessa olevan pienen voimalaitoksen, kun sen yläkanava suljetaan. Myös tulvapadon tulvaluukut on tarkoitus valaa umpeen. Muutoksen eivät aiheuta ongelmia runsaan veden aikana, sillä silloin vesi tulee yläsyöksynä madalletusta padosta.

— Koskeen ei ole tarkoitus jättää mitään säädettäviä rakenteita, Niittyniemi sanoo.
Kosken ennallistaminen toteutetaan yhteiskunnan rahoituksella. Mukana ovat ELY-keskuksen lisäksi Etelä-Karjalan liitto ja Rautjärven kunta. Hanke etenee kuitenkin vain omistajien eli osakaskuntien suostumuksella.

Niittyniemen mukaan omistajilla on erittäin suuri ratkaisuvalta siitä, mihin suuntaan mennään.  Sitten päätetään se tie jota myöten jatketaan.

Luvat hakuun ensi vuonna


Tekijöiden pöydällä aikataulu on sellainen, että saadun palautteen perusteella suunnitelmia tarkennetaan loppuvuoden aikana, ja vesioikeudelliset hankesuunnitelmat voidaan esitellä vuoden alussa lupakäsittelyyn. Rakentamiseen on mahdollisuus päästä vuoden 2019 aikana.

Ennallistamisen kustannusarvio on tässä vaiheessa viitteellinen. Visa Niittyniemen mielestä työssä pitää varautua useiden satojentuhansien eurojen kustannuksiin.

— Kyse on ensimmäisestä tällaisesta hankkeesta Suomessa. Kun tällaiseen lähdetään, se halutaan tehdä kunnolla, hän perustelee.


Hiitolanjoen kosket


Hiitolanjoki saa alkunsa Simpelejärvestä ja laskee Laatokkaan.
Joesta kahdeksan kilometriä on Suomen puolella.

Suomen puolella joessa on neljä koskea, jotka on valjastettu sähköntuotantoon.

Lahnasenkoski on siirtynyt viime kesänä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen.

Luetuimmat