Talouskehitys hidastumassa Etelä-Karjalassa — Lappeenrannan ja Imatran erot suuria

Työvoimapula kiusaa joillakin aloilla. Investointihalukkuus laimenee.

Kai Skyttä

Etelä-Karjalan konepajat ovat kärsineet työvoimapulasta. Työpaikkoja on edelleen avoinna useissa yrityksissä.
Etelä-Karjalan konepajat ovat kärsineet työvoimapulasta. Työpaikkoja on edelleen avoinna useissa yrityksissä.

Etelä-Karjalan talouskehitys on hidastumassa.

Tämä ilmenee valtakunnallisesta pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatusta yritysbarometristä.

Odotukset suhdanteiden ja oman yrityksen liikevaihdon kehityksestä ovat myönteiset, mutta vaimeammat kuin ennen.

Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari vahvistaa, että myös Etelä-Karjalan näkymät myös aiempaa laimeammat

— Tulokset noudattavat edelleen laskevaa trendiä Etelä-Karjalassa, tulkitsee Holtari.

Kasvu jakautuu Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalassa suhdanneodotukset ovat silti edelleen myönteisen puolella, sillä 25 prosenttia yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan ja 17 prosenttia heikkenevän.

Näkymät ovat varovaisen optimistiset myös työpaikkojen suhteen, mutta investointihaaveet näyttävät maakunnasta häviävän valtakunnallisen kehityksen mukaisesti

Koko Suomenkin mittakaavassa investointien puute huolettaa.

— Jatkuessaan investoimattomuus vaarantaa tulevien vuosien kasvun, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Jami Holtarin mukaan Etelä-Karjala jakautuu entistä enemmän ja kasvu keskittyy Lappeenrannan ympäristöön..

— Valitettavaa on, että Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien suhdannenäkemysten välillä on suuret erot kaikilla mittareilla, Holtari huomauttaa.

Ulkomaalainen työvoima kiinnostaa

Etelä-Karjalassa on viime vuosina nähty osaamisen puutteita muutamilla aloilla. Esimerkiksi IT-ala ja konepajateollisuus on kärsinyt työvoimapulasta.

Se nostaa keskusteluun myös ulkomaalaisen työvoiman käytön, ennakoi Holtari.

— Osaavan työvoiman puute on Etelä-Karjalassa edelleen todella kova jarru yritysten kasvulle. Toisaalta joka neljäs yritys olisi tulevaisuudessa valmis rekrytoimaan ulkomaalaista työvoimaa. Tämä on positiivinen signaali myös oppilaitosten kansainvälisille opiskelijoille, joita paikallisyritykset työnantajina kiinnostaisi.

Yrittäjien näkemysten mukaan myös työmarkkinoille kaivataan uudistuksia.

Pk-yritysbarometrin teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Barometriin vastasi yli 6000 pk-yritystä.