Nuijamiehen uusi elämä uhkaa keskeytyä — Vanhan elokuvateatterin huonokuntoiset vesijohdot ja alkuperäiskunnossa oleva sähköverkko estävät toivotunlaisen vuokrakäytön

Osuuspankki kieltäytyi vuokraamasta tilaa kulttuuriryhmittymälle turvallisuusriskeihin vedoten, Toimitusjohtaja Petri Krohns sanoo, että pienimuotoinen tapahtumatoiminta on kuitenkin edelleen mahdollista.

Kai Skyttä

Nuijamies avautui uudestaan tammikuussa, kun yhdistys järjesti avajaistapahtumansa. 
Nuijamies avautui uudestaan tammikuussa, kun yhdistys järjesti avajaistapahtumansa. 

Tammikuussa uudelleen käyttöön vihityn kultturitila Nuijamiehen taru uhkaa keskeytyä heti alkutaipaleella. Yhdistyksen oli tarkoitus järjestää entisen elokuvateatterin tiloissa tapahtuma toukokuussa, mutta rakennuksen omistava Etelä-Karjalan Osuuspankki kieltäytyi vuokraamasta tilaa yhdistyksen käyttöön.

Tapahtuman tuottaja Teemu Myyryläinen kertoo, ettei Osuuspankki halunnut enää vuokrata tilaa sen huonoon kuntoon ja turvallisuusriskeihin vedoten.

—Meille sanottiin, että kiinteistö on niin huonossa kunnossa, että on riski järjestää mitään. Sähköpalon tai vesivahingon vaara niin suuri.

Myyryläinen sanoo, että kielto tuli yllätyksenä, sillä tammikuussa tapahtuman järjestäminen onnistui ongelmitta.

Yhdistys olisi halunnut tehdä tilaan pieniä muutostöitä toiminnan helpottamiseksi.

—Kävimme aiemmin keskusteluita, että haluaisimme tilaan kiinteät penkit ja isomman voimavirtatöpselin. Tilassa ei ollut sellaista pistoketta, että olisimme saaneet tarpeeksi virtaa. Tammikuussakin jouduimme vetämään sähköt Kino-aulan puolelta.

Myyryläisen mukaan Osuuspankissa suhtauduttiin muutostöihin aluksi myönteisesti, kunnes ryhmälle ilmoitettiin, ettei tilaa haluta vuokrata ennen kuin alueen kaava valmistuu.

Yhdistys aikoo jatkaa neuvotteluita pankin kanssa.

—Suunnitelma on ollut, että syksystä eteenpäin vuokraisimme tilaa täysipäiväisesti. Näillä näkymin kaava ei tule valmistumaan ennen syksyä.

Ei kuitenkaan täyskielto

Etelä-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtaja Petri Krohns perustelee vuokrauksesta kieltäytymistä juuri muutostyötarpeella.

—Totesimme, että ennen kuin lähdetään tekemään muutostöitä, pitäisi selvittää rakennuksen kunto. Meitä konsultoineen yhtiön lausunnon mukaan tähän kyseiseen tarpeeseen muutostöiden tekeminen oli liian riskialtista. Siksi emme tilaa tähän tarkoitukseen vuokranneet.

Tarkoittaako tämä sitä, että tilaa ei vuokrata ennen kuin alueen kaava valmistuu ja rakennus on remontoitu?

—Ei ainakaan vuokrata, jos vuokralaisella on tarve tehdä muutostöitä. Rakennus myös todennäköisesti suojellaan, joten täytyy selvittää, mitä muutoksia sinne ylipäätään voidaan tehdä.  Päätöksen jälkeen pääsemme katsomaan, mitä rakennukselle pitää tehdä, ja mitä korjaustarpeita on.

Onko tila siis edelleen vuokrattavissa vastaaviin tapahtumiin kuin aiemminkin?

—Ei ole tarvetta lähteä kieltämään ja estämään käyttöä, jos kyseessä on pienimuotoinen tapahtuma, eikä tilaan tarvitse tehdä isoja muutostöitä. Aina pitää katsoa jokainen toive vuokrauksesta erikseen. 

Kai Skyttä

Suurimmat riskit talotekniikassa

Entisen elokuvateatterin kuntokartoituksen on tehnyt suunnittelu- ja konsulttitoimisto Ramboll ja raportin tilan kunnosta Osuuspankille on laatinut Sinowise-yhtiö.

Rakennuttajapäällikkö Jussi Pöllönen kertoo Osuuspankin pyytäneen yhtiötlä lausuntoa siitä, minkälainen jatkokäyttö Nuijamiehen tiloissa on mahdollista ja minkälaisia riskejä siihen sisältyy.

Pöllösen mukaan kyseessä on peruskorjaamaton rakennus, jossa monet paikat ovat alkuperäisessä kunnossa. Rakennusteknisesti ongelmakohtia ovat vesikatto ja sen vuotoriski, ikkunat ja rakennuksen vaipan rappauspinnat.

Suurimmat riskit liittyvät talotekniikkaan. Rakennuksen lämmitys ja vesojohtoverkostot ovat pääosin alkuperäisiä.

—Kun rakennus on ollut käyttämättömänä, riski korostuu. Kun se otetaan taas käyttöön, siinä tulee paineiskuja. Käyttämätön verkosto tuppaa menemään nopeammin huonoon kuntoon kuin käytössä oleva.

Myös suuremman sähkötehon tuominen saliin aiheuttaisi Pöllösen mukaan riskin. Hän sanoo, että rakennuksessa on vanha 60-ampeerinen sulake.

—Siinä on selkeä ristiriita tavoiteltavien sähkötehojen ja verkoston välillä. Ylikuumenemis- ja oikosulkuriski on olemassa. Sähköverkko ei salli sellaisia tehoja, Pöllönen sanoo.

—Sähköverkko on aika suurelta osin alkuperäinen. Pidempiaikainen käyttö edellyttää verkon uusimista. Lisäksi syötöt tulevat naapurirakennuksen kautta. Se on hankalampi operaatio