Sormet ovat sokean silmät — Imatralainen Soili Vilkka, 76, käyttää pistekirjoitusta joulukorttien kirjoittamiseen ja maustepurkkien merkitsemiseen

Pistekirjoitustaito parantaa sokean mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Maailman pistekirjoituspäivää vietetään huomenna 4. tammikuuta.

Joonas Tapaninen

Celia-kirjastosta saa tilaamalla muun muassa Euroopan maantieteellisen kohokartan.

Ranskalaisen Louis Braillen kehittämä pistekirjoitusjärjestelmä on ollut kohta kaksisataa vuotta sokeiden avain kirjoitetun kielen tuottamiseen ja ymmärtämiseen.

Suomeen pistekirjoitus levisi 1860-luvulla, jolloin kirjoittamisen opetus aloitettiin Helsingin sokeainkoulussa. Kirjoittamista alettiin opettaa vasta 1880-luvulla.

Aikuisena sokeutunut imatralainen Soili Vilkka kertoo, että pistekirjoitustaidosta on sokealle arjessa paljon iloa ja hyötyä.
Kirjoitus- ja lukutaito parantaa sokean mahdollisuuksia muista riippumattomaan elämään.

— Esimerkiksi maustepurkit on helppo erottaa toisistaan, kun niihin tekee koneella pistekirjoitusmerkinnät. Teen koneella myös joulukortit tutuille pistekirjoitusihmisille, Vilkka sanoo.

Kela kustansi pitkät kurssit

Vilkka, 76, sairastaa Stargardtin tautia, silmäpohjan rappeumaa, jonka eteneminen on yksilöllistä. Hän kärsi jo nuorena hämäräsokeudesta, mutta vasta perusteelliset tutkimukset paljastivat perinnöllisen sairauden. Myös hänen sisarellaan on sama sairaus.

Sitkeä nainen jatkoi sairaanhoitajan opintojaan, vaikka tiesi menettävänsä ennen pitkää näkönsä kokonaan.

— Lukunäkö minulta katosi vuosituhannen vaihteessa.

Sopeutuminen näön menetykseen ei ole mikään viiden päivän juttu.

Liikkumisnäkö säilyi vielä jonkin aikaa, mutta täysin sokea olen ollut nyt jo pitkästi päälle kymmenen vuotta, Vilkka kertoo.

Kaakkois-Suomen näkövammaisten toimintaan Vilkka meni mukaan 1980-luvulla, jolloin hän pääsi Näkövammaisten keskusliiton kursseille. Sieltä matkaan tarttui pistekirjoitustaito.

— Kela kustansi silloin pitkät kurssit invalidihuoltolain mukaan. Kurssit olivat Helsingissä, ja hinkkasin pisteitä junassa kotimatkoilla. Nykyään kurssit ovat lyhyempiä, mikä on mielestäni harmillista. Sopeutuminen näön menetykseen kun ei ole mikään viiden päivän juttu, Vilkka painottaa.

Lehtiä, kirjoja ja karttoja

Pistekirjoitusjärjestelmässä on kuusi pistettä, joista voidaan muodostaa 63 erilaista pistemerkkiä kuten aakkoset ja välimerkit. Loput merkeistä muodostetaan yhdistelemällä. Merkkien tunnistaminen tapahtuu sormilla.

Pistekirjoitettuja kirjoja ja muuta materiaalia saa tilaamalla Celiasta, joka on Helsingissä toimiva saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus. Sen valikoimissa on noin 5 000 pistekirjaa.

Joonas Tapaninen

Soili Vilkka tekee pistekirjoituskoneella joulukortit sokeille ystävilleen.

Tarjolla on myös kohokuvastoja, muun muassa karttoja, joissa maiden rajat ja mannerten muodot on esitetty kohokuvioin.
Näkövammaisten liitto ja muutamat muut yhdistykset julkaisevat myös pistekirjoituslehtiä. Soili Vilkka tilaa kolmea lehteä: Airut, Majakka ja Pistiäinen.

— Jos haluan lukea kirjan, kuuntelen sen äänitteenä. Mutta esimerkiksi yliopiston almanakka on käytössä koko ajan.

Kohonumerotkin kelpaavat

Näkeville pistekirjoitus saattaa olla tuttua muun muassa VR:n junista. Myös lääkepakkauksissa on ollut vuoden 2006 alusta lähtien pistemerkinnät.

— Muualle en ole oikein osannut kaivatakaan pistemerkintöjä. Vaikka olisihan siitä hyötyä, jos merkinnät löytyisivät esimerkiksi elintarvikkeista. Toisaalta tuotesisällöt on monesti merkitty muutenkin niin pienellä, ettei niistä näkeväkään meinaa saada selvää, Vilkka nauraa.

Joonas Tapaninen

Pistekirjoitusohjaajana toiminut Soili Vilkka esittelee opetuskäyttöön tarkoitettuja isoja kirjainmuotteja.

Julkisissa tiloissa pistemerkintöjä on perin vähän. Vilkka oli vammaisneuvoston jäsenten kanssa tutustumassa Imatran uuteen teatteritaloon ennen sen avautumista.

— Ihan piruuttani totesin, että ei täällä kyllä braillea näy. En minä kuitenkaan oikeasti sitä mieltä ole, että meitä muutamia varten pitäisi pistekirjoitustekstit löytyä. Kohonumerotkin ovat ihan hyvät, ja sellaiset onneksi löytyy teatteritalosta.

Maailman pistekirjoituspäivää vietetään huomenna 4. tammikuuta.

Pistekirjoitus

Sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten ihmisten luku- ja kirjoitustaito, joka perustuu kuudesta pisteestä muodostuvaan suunnikkaaseen.

Suomessa on noin 1 500—2 000 pistekirjoituksen käyttäjää.

Pistekirjoitusta tuotetaan muun muassa pistekirjoitustaululla ja pistimellä, mekaanisella tai elektronisella pistekirjoituskoneella tai tietokoneeseen liitettävällä pistetulostimella.

Lähde: Näkövammaisten liitto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.