Investointirysä ja Eksote ajavat Lappeenrannan kaupunkia säästöihin — Jari Iskanius: Riski on todellinen

Lappeenrannan kaupungin verotulot alamaissa, ja velka repeää. Myös Eksoten menokasvu uhkaa kaupungin taloutta.

Kai Skyttä

Investoinneilla edistämme koulutilojen terveellisyyttä ja ajanmukaisuutta sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, sanoo kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.
Investoinneilla edistämme koulutilojen terveellisyyttä ja ajanmukaisuutta sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, sanoo kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Lappeenrannan kaupungin poikkeuksellisen suuri investointiohjelma kouluineen ja jäähalleineen sekä sosiaali- ja terveysmenojen kasvu saattavat ajaa kaupungin säästöohjelmiin.

— Riski on todellinen, jos ei jotain tehdä. Olisi hyvä varautua ja kartoittaa keinovalikoimaa jo kohta talousarvion hyväksymisen jälkeen, arvioi tilannetta rahoitusjohtaja Jari Iskanius.

Riski on todellinen, jos ei jotain tehdä. — Jari Iskanius

Vuoteen 2021 ulottuvan taloussuunnitelman mukaan kaupunki käyttää investointeihin keskimäärin 54 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosikatetta eli menojen jälkeen investointeihin jäävää rahaa on käytettävissä vuosittain kuitenkin vain noin 20 miljoonaa euroa.

— Kaupunki velkaantuu kolmessa vuodessa 98 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonserni mukaan lukien Lappeenrannan Energia 105 miljoonaa euroa, kertoo Iskanius.

Kaupunki investoi kolmessa vuodessa 161 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 lopussa lainaa olisi noin 605 miljoonaa euroa eli jokaista asukasta kohti noin 8 000 euroa. Velkamäärä on suuri. Esimerkiksi veronmaksajan kaupungille keskimäärin jättämät verotulot ovat vuodessa noin 5 000 euroa.

Iskaniuksen mukaan perusongelma on se, ettei verotulojen kehitys kulje samaa tahtia menojen kanssa. Velkaantuminen hieman loivenee vuoden 2021 jälkeen, mutta muun muassa jätevedenpuhdistamoa ja Sammontaloa vielä rakennetaan.

Mika Strandén

Kesämäenrinteen koulun peruskorjaus valmistuu vuonna 2020.

Verotulot vähentyneet jo kolmena vuotena

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva julkisti torstaina esityksensä kaupungin ensi vuoden talousarvioksi sekä vuoteen 2021 loppuun ulottuvaksi taloussuunnitelmaksi. Esitys etenee vielä kaupunginhallitukseen ja sieltä valtuustoon joulukuussa.

Jarva totesi, ettei liikkumavaraa juuri ole: menoja voi lisätä vain karsimalla muualta.

 Positiivista on, että työllisyys on parantunut. — Kimmo Jarva

Kaupungin verotulot ovat vähentyneet kuluvana ja kahtena edellisenä vuonna. Jarvan mukaan isona syynä vähenemiseen on verotuksen keventyminen sekä kilpailukykysopimuksen aiheuttamat verotulon menetykset.

— Positiivista on, että työllisyys on parantunut. Työpaikkojen määrä on kääntynyt kasvuun. Jo ensi vuonna odotamme verotulojen kasvavan, sanoo Jarva.

Ensi vuonna miinusmerkkinen tulos

Vuoden 2019 tulos jää 6,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Heikon verotulokehityksen ja investointien lisäksi kaupungin taloutta rassaa Eksoten menokasvu.

Aihio Arkkitehdit Oy

Jäähallihankkeen valmistelu etenee ulkopuolisten kumppanien hakemisen kautta.

Kaupungin Eksotelle maksama osuus kasvaa ensi vuonna lähes viisi prosenttia eli 11,3 miljoonaa euroa. Se vastaa suunnilleen yhden veroprosenttiyksikön tuottoa.

Kaupunki laskee sen varaan, ettei Eksote enää ensi vuonna tee uutta alijäämää ja että vuosina 2020 ja 2021 Eksoten menot kasvavat vain palkankorotusten verran, ei palvelutarpeen kasvun mukaan.

— Lappeenrannalla ja Eksotella on noin kahdeksan miljoonan euron näkemysero kaupungin vuotuisesta maksuosuudesta. Jos maksuosuus on enemmän, mihin talousarviossa on varauduttu, joudumme päättämään tasapainotustoimista, sanoo Iskanius.

Eksoten menotaso ja omistajakuntien maksukyky muodostavat kaupungin näkemyksen mukaan osapuolten yhteisen ongelman, johon on haettava nopeasti ratkaisua.

Fakta: Rakentaminen vauhdittuu ensi vuonna

Hovinpellon uusi päiväkoti (valmis 2019), kustannusarvio 3,2 miljoonaa euroa.

Urheilutalon peruskorjaus (valmis 2019), kustannusarvio 13,0 miljoonaa euroa.

Kesämäenrinteen koulun peruskorjaus (valmis 2020), kustannusarvio 10,9 miljoonaa euroa.

Joutsenon uusi koulu (valmis 2021), kustannusarvio 18,8 miljoonaa euroa.

Lauritsalan uusi koulu (valmis 2021), kustannusarvio 19,1 miljoonaa euroa.

Kourulan päiväkotikoulu (valmis 2020), kustannusarvio 5,4 miljoonaa euroa.Keskustan uusi päiväkoti (valmis vuonna 2020), kustannusarvio 4,0 miljoonaa euroa.

Monitoimijäähalli, kustannusarvio 30 miljoonaa euroa.

Sammontalo (valmis 2023), kustannusarvio 41,5 miljoonaa euroa.

Itäalueen paloaseman suunnittelu, kustannusarvio 0,3 miljoonaa euroa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat