Lohien paluu Hiitolanjokeen nytkähti eteenpäin — Voimalayhtiö ei saanut valituslupaa, kalatien rakentamisvelvoite koskee nyt kaikkia kolmea voimalaa

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi perjantaina Hiitolanjoen Voiman valituslupahakemuksen. Kalojen nousun esteenä on ollut kolme voimalaa, mutta oikeuden tuore päätös on merkittävä askel esteiden poistamisessa.

Anssi Kemppinen

Ritakosken voimalaitoksen omistaa Hiitolanjoen Voima.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi perjantaina Hiitolanjoen Voiman valituslupahakemuksen, joka koskee kalateiden rakentamista Hiitolanjokeen.

Kalateistä on taisteltu jo vuosia. Vuonna 2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto määräsi voimalayhtiön rakentamaan kalatiet Ritakosken ja Kangaskosken ohi, jotta Laatokan lohi voi nousta Hiitolanjokeen. Hiitolanjoki on äärimmäisen uhanalaisten lohikalojen lisääntymisjoki.

Hiitolanjoen Voima Oy valitti päätöksestä ensin Vaasan hallinto-oikeuteen, mutta valitus hylättiin. Nyt korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiöllä ei ole perusteita valittaa asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kalojen nousun esteenä on ollut kolme voimalaa, mutta oikeuden tuore päätös on merkittävä askel esteiden poistamisessa.

— Juridisesti tilanne on nyt se, että kaikkien kolmen kosken osalta kalatievelvoite on nyt lopullinen, selittää Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.

Rautjärven kunta, Kaakkois-Suomen Ely-keskus ja Etelä-Karjalan liitto ovat vuodesta 2016 käyneet keskusteluja Hiitolanjoen kolmen pienen vesivoimalan omistajien kanssa. Niiden tavoitteena on kosken ennallistaminen niin, että Laatokan lohi voi nousta vapaasti Suomen puoleisiin koskiin ja sivupuroihin. Kun neuvottelut eivät edenneet, vuonna 2017 sovittiin, että maakunnan virkistysalueita hallinnoiva Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö alkaa vetää joen ennallistamishanketta. Sen jälkeen säätiö osti Vantaan energialta voimalan, joka sijaitsee Lahnasenkoskessa.

Lahnasenkosken kalatien rakentaminen etenee hitaasti, sillä työn suunnittelussa on tullut vastaan yllätyksiä. Nyt harkitaan uutta vaihtoehtoa, jossa voimalaitospadon tilalle rakennetaan 150 metriä pitkä koski. Uuden suunnitelman toteuttaminen edellyttää uuden hakemuksen tekemistä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Suunnitelmien muutos tarkoittaisi myös sitä, että töitä ei päästä toteuttamaan tänä vuonna ja asian käsittelyyn tulee noin puolen vuoden viivästys.

Luetuimmat