Haavi oli koululaisten suosituin väline Lappeenrannan Hansaarenjoen vesistötutkimuksessa — Sähkökalastuksesta tuli saaliiksi taimenenpoikanen ja haaviin tarttui vesiskorpioni

Joutsenon koulun kalastus- ja retkeilykurssilaiset pääsivät tutkimaan Hansaarenjokea ja Rakkolanjokea osana suomalais-venäläistä rajavesitutkimusta. Tutkimus tuottaa lisää tietoa Rakkolanjoesta ja Viipurinlahdesta.

Kai Skyttä

Hansaarenjoki on luonnon tilassaan, mutta vesi on tummaa. Tumman veden takaa löytyi monipuolista elämää.

Lappeenrannan Rakkolanjokeen virtaavan Hansaarenjoen eliöstö ja vedenlaatu olivat tiistaina tarkassa seurannassa. Joutsenon koulun yhdeksäsluokkalaiset tutustuivat jokien yksityiskohtiin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) asiantuntijoiden opastuksella.

Haavit olivat ahkerassa käytössä, ja niihin tarttui monenlaista vesieliötä vesiskorpionista lähtien. Virtausnopeuden mittauksessa selvisi, että pintavirtaus on joessa suurempi kuin pohjavirtaus.

Sähkökalastuksella saatiin todennettua Hansaarenjoen taimenkanta. Joesta nousi yksi poikanen. . Johtava vesiasiantuntija Pekka Vähänäkki kertoi joen taimenien jäävän pieniksi, sillä ravintoa ei ole tarjolla kovin paljon.

Kai Skyttä

Aleksi Niemelä tutki Hansaarenjoen pohjaa.

Vedet tummuvat Suomessa

Hydrobiologi Taina Ihaksi luonnehtii Hansaarenjokea luonnontilaiseksi, mutta vesi on huomattavan ruskeaa.

Vesien tummuminen on yleinen ongelma Suomessa, eivätkä asiaa helpota lauhojen talvien valumat. Metsä- ja suo-ojituksia pitäisi hänen mukaansa tehdä nykyistä pidättyvämmin.

Ysiluokkalaiset olivat kiinnostuneita Hansaarenjoen tarjoamista yksityiskohdista.

— Haavin kanssa sorkkiminen on ollut kaikkein kiinnostavinta, sillä etsimme joesta kaloja, Aleksi Niemelä kertoo.

Haavin varresta tavoitetut Senja Laivamaa ja Juulia Vesterinen kertoivat saaneensa arvokasta tietoa taimenen elinoloista, kalan iän määrittämisestä sekä sähkökalastuksesta.

Kai Skyttä

Haavin käyttö kiinnosti niin Juulia Vesteristä kuin muita Joutsenon ysiluokkalaisia

Rakkolanjoen seuranta tehostuu

Joutsenon ysiluokkalaisten vesitutkimuspäivä on osa suurempaa kokonaisuutta. Rakkolanjoki on osa suomalais-venäläistä Sevira-tutkimusta.

Selvityksiä tehdään kolmella Suomen ja Venäjän rajajoella sekä Viipurinlahdella. Jokien tilan seurantaa ja tietoaineistoa parannetaan uusilla laitteilla ja tehostetulla vesinäytteiden otolla. ELYn lisäksi mukana on Suomen ympäristökeskus sekä venäläisiä osapuolia.

Rakkolanjoen tilassa ei Ihaksin mukaan ole viime aikoina tapahtunut muutoksia. Saimaan kanavasta johdettava lisävesi lantraa likaista vettä jonkin verran.

Kai Skyttä

Juulia Vesterinen (vas.) ja Senja Laivamaa kertoivat saaneensa kiinnostavaa tietoa taimenen elämästä sekä kalan iän määrittämisestä.

Poikkeama Saimaalta jokivesien äärelle

Jokitutkimus oli osa koululaisten kalastus- ja retkeilykurssin ohjelmaa.

Biologian ja maantieteen lehtorit Birgitta Ovaska ja Juho-Matti Kyllönen kertoivat, että kurssilla on useimmiten tutustuttu Saimaaseen Joutsenon kalaveikkojen opastuksella.

Aiemmin on käyty Muukonsaaressa ja Asinsaaressa. Koululaiset ovat tutustuneet uisteluun, ravustukseen ja pilkintään. Kalastus- ja retkeilykurssit ovat olleet useana vuonna suosittuja. Koulun rehtori löysi Sevira-tutkimuksen, ja koulu pääsi siihen mukaan.

Joutsenon koululaiset tutkivat ensi vuonna Rakkolanjokea Venäjän puolelle. Koululaiset Pietarista tulevat Suomen puolelle.