Moneen kertaan hyllytetty Kutilan kanava tulee taas suunnittelupöydälle — entinen liikennehanke on nyt myös vesiensuojelu- ja matkailuhanke

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt suunnitelmien päivittämiseen 100 000 euroa.

Päivi Virta-Salo

Kutilan kanava on saanut suunnittelurahaa. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle 100 000 euroa kanavan jatkosuunnitteluun. Selvitystä varten on koossa 200 000 euroa. Työtä rahoittavat myös maakuntaliitto, Taipalsaaren kunta ja Etelä-Karjalan säästöpankkisäätiö.

— Hanke saadaan siihen pisteeseen, että se voidaan luvittaa, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Edelliset suunnitelmat vuodelta 2015, ympäristövaikutusten arviointi ja kustannuslaskelma ovat tehtyinä ja niitä pitää päivittää, kertoo Lappeenrannan seudun ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.

Kokonaisuuteen kuuluu kanavan lisäksi kaksi veden virtausta lisäävää pumppaamoa ja silta. Parannettavaa ja kaivettavaa osuutta on kaksi kilometriä.

 Se on 10—12 miljoonan euron hanke. Suuruusluokka ei ole mitenkään mahdoton. — Matti Viialainen

Pumppaamot tuova lisävirtaa

Kutilan kanavaa on suunniteltu näihin Saimaan maisemiin. Kutilan kanavan paikka kuvan yläosassa näkyvä Kutilankannas ruovikkorantaisen Umianlammen ja Suur-Saimaan Kutilanlahden välillä.

Uutta virtaa Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan yhdistävään Kutilan kanavaan on tuonut vesien suojelu. Lähiseudun vedet ovat jatkaneet rehevöitymistään, ja Lappeenrannan Kivisalmen pumppaamosta on ollut apua Pien-Saimaalle.

Kivisalmen pumppaamo on puhdistanut eteläisen Pien-Saimaan vesiä. Toiveissa on, että Kutilaan suunnitellut pumppaamot kierrättäisivät Suur-Saimaan hyvälaatuista vettä myös Pien-Saimaan pohjoisosiin. Toisaalta ruoppaus ja vesien kulkeutuminen voivat aiheuttaa ainakin tilapäisiä ympäristöriskejä.

Jari Leppä korostaa monia hyötyjä

Etti Kantola

Ministeri Jari Leppä vieraili perjantaina Taipalsaarella lähellä Kutilan mahdollisen kanavan maisemia. Vehkataipaleella hän seurasi kyläkoulun oppilaiden lauluesitystä.

Taipalsaarella perjantaina vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) painottaa, että hankkeessa on muutakin merkittävää kuin vesistön kunto. Erityisesti hanke ilahduttaisi veneilijöitä ja matkailuyrittäjiä.

Kanava lyhentäisi vesiväylää Lappeenrannasta Suur-Saimaalle lähes puolella ja muodostaisi rengasreitin esimerkiksi risteilyille. Saimaan geopuiston valmistelu ja Sarviniemen virkistyskäytön varmistuminen ovat parantaneet luontomatkailun edellytyksiä.

Matti Viialainen kaavailee hanketta maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan.

— Se on 10—12 miljoonan euron hanke. Suuruusluokka ei ole mitenkään mahdoton.

Hän luettelee mahdollisiksi maksajiksi paikalliset ja maakunnalliset rahoittajat sekä valtion ja EU:n.

Ikuisuushankkeesta tuli ympäristöhanke

Kutilan kanava on pysynyt otsikoissa pitkään. Nyt työn alla on selvitysten päivittäminen.

Kutilan kanava on saanut ikuisuushankkeen maineen. Siitä on puhuttu yli sata vuotta, ja idea on kuopattu useasti.

Takavuosikymmeninä esteeksi tulivat sodat ja liikenteen siirtyminen vesiltä teille. Viime vuosikymmeninä jarruina olivat hintalappu ja kannattavuuden epäily.

2000-luvulla kanavaa selvitettiin viimeksi liikennehankkeena. Valtion rahaa ei herunut uudelle liikenneväylälle, koska entisissäkin oli korjausvelkaa.

Nyt Kutilan kanavasuunnitelmassa on vahvasti mukana ympäristönäkökulma. Valtion rahoitus tällaiseen hankkeeseen jää nähtäväksi. Mahdollinen rahoitus ja toteutuspäätös jäävät seuraavan hallituksen kaudelle.