Kutilan kanava sai euronsa ilman riitasointuja – Lappeenrannan valtuuston päätös oli yksimielinen, vaikka kriittisiäkin kysymyksiä esitettiin

Lappeenrannan kaupungintalolla valtuustosalissa oli paikalla 19 valtuutettua. Loput 32 osallistuivat videoyhteyden avulla.

FCG, Etelä-Karjalan liitto

Kutilan kanavaa on suunniteltu Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan väliin, Kutilantaipaleen ja Umianlammen halki.
Kutilan kanavaa on suunniteltu Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan väliin, Kutilantaipaleen ja Umianlammen halki.

Lappeenranta lähtee mukaan Kutilan kanavan toteuttamisen.

Kaupunginvaltuusto päätti antaa vuodelle 2020 Kutilan Kanava Oy:n perustamiseen 225 000 euron suuruisen lisämäärärahan. Lisäksi lähivuosien investointiohjelmaan varataan 2 250 000 euron suuruinen määräraha.

Kanavan lopullinen toteutus tarvitsee vielä valtion rahoituspäätöksiä ja ainakin Taipalsaaren kunnan mukaantuloa.

Valtuuston päätös oli yksimielinen. Kriittisiä kysymyksiä valtuustosta silti kuului.

– Sijoitammeko 225 000 euroa ilman tietoa, tuleeko valtio tai joku muu taho mukaan? Otamme riskin, joka on huomattava. Yksin meillä ei ole rahaa tähän sijoittaa, muistutti Heikki Järvenpää (kok.).

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan suunnittelurahat voidaan menettää, jos valtion rahoitusta ei tule.

Bisnesmahdollisuuksia selvitettävä

Vihreiden Kimmo Klemola ei ollut vakuuttunut kanavan tarpeellisuudesta.

– Houkuttelevaa on se, että kymmenen miljoonaa euroa valtion ja EU:n rahaa on tulossa. Jos kaupunki saisi kymmenen miljoonaa euroa, ehkä sille olisi muita käyttökohteita. En ole myöskään varma sen mukanaan tuomasta elinvoimasta, Klemola sanoi.

Kokoomuksen Markus Iitiä kyseli onko olemassa vaaraa, että Pien-Saimaalle tulee vielä huonompaa vettä. Hän kysyi myös kanavan rakentamisaikaisten työllistämisvaikutusten laskelmia.

– Jos mennään mukaan elinkeinopoliittiseen hankkeeseen, siitä täytyy myös olla tuloja. Meidän on laitettava porukka kasaan pohtimaan bisnesmahdollisuuksia, Iitiä ehdotti.

Uhkaa Pien-Saimaan vedenlaadun heikkenemiselle ei Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan ole.

Työllisyysvaikutukset ovat Lappeenrannan rahoitusjohtaja Jari Iskaniuksen arvion mukaan rakentamisaikana noin 180 henkilötyövuotta.

Matkailu uuteen kukoistukseen

Valtuutettu Tapio Arola (kesk.) innostui Saimaan kanavalle jo luvatusta noin 90 miljoonasta eurosta ja Kutilan kanavalle kaavailusta noin 10 miljoonan valtion tuesta.

– Nyt pitää nytkäyttää Saimaan matkailu uuteen kukoistukseen.

Kokoomuksen Päivi Löfman näki myös paljon myönteistä kanavahankkeessa.

– Kutilan kanavasta on hyötyä työllisyydelle, elinvoimalle, ympäristölle ja matkailulle. Näkisin, että ei ole ihan käsittämätön uhraus kaupungilta, Löfman sanoi.

Jani Mäkelä (ps.) ei Kutilan kanavaa kyseenalaistanut, mutta kaipasi tietoa kapeamman Vehkataipaleen kanavan käyttömahdollisuuksista. Vehkataipaleen otti aiemmin esiin vihreiden Kimmo Klemola.

Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen ei Vehkataipaleesta innostunut.

– Vehkataipaleen kanava on kapea ja virta on vuolas eikä se ole turistiveneelle oikea paikka kulkea.

Valtuutettu Armas Timonen (sd.) ei allekirjoittanut Vaittisen näkemystä.

– Vehkataipaleen kanava ollut käytöissä vuosia. Kannattaa käydä katsomassa, kyllä siitä veneellä pystyy kulkemaan.

Päivi Virta-Salo

6670385.jpg

Valtuustosalissa paikalla 19 valtuutettua

Kutilan kanavan rahoitus on toistaiseksi Lappeenrannan ja Taipalsaaren varassa.

Savitaipale ei ole päättänyt. Etelä-Karjalan liiton ympäristöjohtaja Matti Vaittinen arvioi kokouksessa, että Puumalan kunta Etelä-Savosta voisi tulla mukaan Kutilan kanavayhtiöön. Hän nosti esiin myös Ruokolahden.

Koronavuodelle tyypillisesti valtuuston kokous oli poikkeuksellinen. Teams-videoyhteyden avulla noin puolitoista tuntia kestäneeseen kokoukseen osallistui 19 valtuutettua paikan päällä valtuustosalissa. Loput 32 valtuutettua osallistuivat kokoukseen etäyhteyden avulla

Virkamiehistä kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja muutama muu oli myös henkilökohtaisesti läsnä kokouksessa, osa videoyhteyden avulla.

Luetuimmat